Työttömyyden haasteiden edessä
Laitinen, Sari (2022)
Laitinen, Sari
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101821334
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101821334
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin työttömien käsityksiä työttömyyden syistä ja työttömyyden aiheuttamista haasteista sekä siitä, mikä edistäisi työllistymistä. Opinnäytetyössä kartoitettiin hallituksen työllisyystoimenpiteitä ja pohdittiin niiden valossa, vastaavatko työllisyystoimet työttömien kokemuksiin. Tietoa edellä mainituista asioista kerättiin valtakunnallisesti Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry:n ”Työtön 2020-luvulla” kyselyn avulla. Sen lisäksi opinnäytetyöhön otettiin mukaan alueellinen näkökulma Kuopiosta.
Työn teoriaosuudessa tarkasteltiin työttömyyden lisäksi huono-osaisuutta, köyhyyttä, osallisuutta, hyvinvointia ja työttömien kokemaa elämänlaatua. Kyselyyn vastanneiden mielestä työttömyydessä vaikeinta oli rahojen riittävyys, toiveikkuuden ja positiivisuuden ylläpitäminen työnhaussa, tulevaisuuden ennakointi ja byrokratia. Näihin vaikuttivat esimerkiksi työttömyyden kesto, ulkopuolisuuden ja häpeän tunne sekä vääränlaisena koettu tuki. Vastauksista korostui myös ikäsyrjintä sekä työnantajien ja yhteiskunnan negatiivisena koettu asenne. Monet kokivat, ettei oma elämä ollutkaan enää omissa käsissä, kun työttömyyden mukana tuli velvoitteita ja sanktioita.
Kyselyyn vastanneiden kokemukset kertovat, ettei tänä päivänä ole helppoa löytää töitä ja työn hakeminen on haasteellista. Haasteellisuuteen vaikuttivat osaamisen ja koulutuksen puute, perhetilanne ja oma jaksaminen, työhakijoiden määrä ja liian kova kilpailu työmarkkinoilla.
Työttömien mielestä työllistymistä edistäisi eniten muutokset työnantajien asenteessa, erilaiset koulutukset (tutkinnot ja kurssit) ja arjessa kiinni pysyminen, mutta myös omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Kyselyyn vastanneet toivoivat muun muassa byrokratian keventämistä, työpaikkojen lisäämistä, eriarvoisuuden ja ikäsyrjinnän poistamista, automaation hidastumista, osa-aikatyön ja pätkätyön mahdollisuuksien lisäämistä, palkkatuen muuttamista ja perustoimeentulon korottamista. Vastaajat toivoivat myös työttömyysturvan opiskelurajoitusten vapauttamista ja vastikkeettoman perustulon käyttöönottoa.
Hallituksen työllisyystoimet eivät näytä täysin kohtaavan työttömien kokemusten kanssa, mutta suunta näyttää kuitenkin oikealta. Saavuttaakseen korkeamman työllisyysasteen hallituksen tulisi kuunnella enemmän työttömiä heidän kokemuksistaan ja kuulla heidän ääntään.
Työttömien näkemyksiä ja kokemuksia sekä toiveita kartoitettiin laadullisen ja määrällisen menetelmän avulla. Opinnäytetyön tulokset olivat yhtenäisiä aikaisempien tutkimusten kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin yhdessä Tatsi ry:n kanssa ja yhteistyötä tehtiin myös Kuopion SAK aluetoimiston ja Kuopion Navigaattorin kanssa. Kuopion Navigaattori on paikka, jossa kuopiolaiset työttömät saavat asiantuntijoiden apua.
Työn teoriaosuudessa tarkasteltiin työttömyyden lisäksi huono-osaisuutta, köyhyyttä, osallisuutta, hyvinvointia ja työttömien kokemaa elämänlaatua. Kyselyyn vastanneiden mielestä työttömyydessä vaikeinta oli rahojen riittävyys, toiveikkuuden ja positiivisuuden ylläpitäminen työnhaussa, tulevaisuuden ennakointi ja byrokratia. Näihin vaikuttivat esimerkiksi työttömyyden kesto, ulkopuolisuuden ja häpeän tunne sekä vääränlaisena koettu tuki. Vastauksista korostui myös ikäsyrjintä sekä työnantajien ja yhteiskunnan negatiivisena koettu asenne. Monet kokivat, ettei oma elämä ollutkaan enää omissa käsissä, kun työttömyyden mukana tuli velvoitteita ja sanktioita.
Kyselyyn vastanneiden kokemukset kertovat, ettei tänä päivänä ole helppoa löytää töitä ja työn hakeminen on haasteellista. Haasteellisuuteen vaikuttivat osaamisen ja koulutuksen puute, perhetilanne ja oma jaksaminen, työhakijoiden määrä ja liian kova kilpailu työmarkkinoilla.
Työttömien mielestä työllistymistä edistäisi eniten muutokset työnantajien asenteessa, erilaiset koulutukset (tutkinnot ja kurssit) ja arjessa kiinni pysyminen, mutta myös omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Kyselyyn vastanneet toivoivat muun muassa byrokratian keventämistä, työpaikkojen lisäämistä, eriarvoisuuden ja ikäsyrjinnän poistamista, automaation hidastumista, osa-aikatyön ja pätkätyön mahdollisuuksien lisäämistä, palkkatuen muuttamista ja perustoimeentulon korottamista. Vastaajat toivoivat myös työttömyysturvan opiskelurajoitusten vapauttamista ja vastikkeettoman perustulon käyttöönottoa.
Hallituksen työllisyystoimet eivät näytä täysin kohtaavan työttömien kokemusten kanssa, mutta suunta näyttää kuitenkin oikealta. Saavuttaakseen korkeamman työllisyysasteen hallituksen tulisi kuunnella enemmän työttömiä heidän kokemuksistaan ja kuulla heidän ääntään.
Työttömien näkemyksiä ja kokemuksia sekä toiveita kartoitettiin laadullisen ja määrällisen menetelmän avulla. Opinnäytetyön tulokset olivat yhtenäisiä aikaisempien tutkimusten kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin yhdessä Tatsi ry:n kanssa ja yhteistyötä tehtiin myös Kuopion SAK aluetoimiston ja Kuopion Navigaattorin kanssa. Kuopion Navigaattori on paikka, jossa kuopiolaiset työttömät saavat asiantuntijoiden apua.