Rikosmyönteisyys ja roadman-ilmiö nuorten rikosseuraamusasiakkaiden asenteissa
Auer, Annemari; Lehmusvirta, Larissa (2022)
Auer, Annemari
Lehmusvirta, Larissa
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102621610
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102621610
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nuorten 18-25-vuotiaiden rikosseuraamusasiakkaiden näkemyksiä rikosmyönteisten asenteiden syntyperästä. Opinnäytetyön tilaajana oli Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimisto (Hey). Haastateltavat valikoituivat useamman kriteerin perusteella. Haastateltavia oli yhteensä kymmenen ja mukana oli miehiä, naisia, kantasuomalaisia ja etnisen taustan omaavia henkilöitä. Kuusi haastateltavista suoritti yhdyskuntaseuraamusta ja neljä oli haastatteluhetkellä Jokelan vankilassa tutkintavankeina.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin teemahaastatteluina alkuvuodesta 2022. Opinnäytetyön tutkimus nojaa kriminologian oppimisteoriaan. Varsinainen tutkimuskysymyksemme on: Mitkä tekijät vaikuttavat rikosseuraamusasiakkaiden omien kokemusten mukaan heidän rikosmyönteisten ajatusten syntyyn. Tutkimuskysymykset jaettiin neljään pääkategoriaan, jotka olivat sosioekonomiset lähtökohdat, musiikki ja muoti, media ja julkkisrikolliset sekä asenteet päihteitä kohtaan. Lisäksi haastateltavilta kysyttiin, miten he ovat itse päätyneet rikosseuraamusasiakkaiksi. Mediaksi luokiteltiin lehdet, tv, radio ja sosiaalinen media, mutta ei esimerkiksi videopelejä. Opinnäytetyön haastatteluaineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia.
Tulosten perusteella nuoret ottavat eniten vaikutteita ja oppia rikosmyönteiseen ajatteluun musiikista ja musiikkivideoista, sekä sosiaalisen median kautta välittyvistä asenteista. Suurin motivoiva tekijä nuorten rikosmyönteisten asenteiden taustalla oli rahan ansainta ja sitä kautta saavutettava varallisuus. Kaveripiirillä ja päihteillä oli vaikutusta rikosten tekemisen taustalla. Tulokset toivat näkyväksi yhteiskunnallisen eriarvoistumisen vaurauden näkökulmasta ja medialukutaidon puutteellisuuden. Jatkotutkimusehdotuksena olisi tarpeellista selvittää sosiaalisen median vaikutusten nuorten rikosmyönteisten ajattelun taustalla. Arvokeskustelun lisääminen peruskouluihin olisi välttämätöntä ja sitä kautta nuorten haastaminen pohtimaan minkälainen on hyvä elämä ja minkälaisista asioista onnellisuus lopulta syntyy.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin teemahaastatteluina alkuvuodesta 2022. Opinnäytetyön tutkimus nojaa kriminologian oppimisteoriaan. Varsinainen tutkimuskysymyksemme on: Mitkä tekijät vaikuttavat rikosseuraamusasiakkaiden omien kokemusten mukaan heidän rikosmyönteisten ajatusten syntyyn. Tutkimuskysymykset jaettiin neljään pääkategoriaan, jotka olivat sosioekonomiset lähtökohdat, musiikki ja muoti, media ja julkkisrikolliset sekä asenteet päihteitä kohtaan. Lisäksi haastateltavilta kysyttiin, miten he ovat itse päätyneet rikosseuraamusasiakkaiksi. Mediaksi luokiteltiin lehdet, tv, radio ja sosiaalinen media, mutta ei esimerkiksi videopelejä. Opinnäytetyön haastatteluaineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia.
Tulosten perusteella nuoret ottavat eniten vaikutteita ja oppia rikosmyönteiseen ajatteluun musiikista ja musiikkivideoista, sekä sosiaalisen median kautta välittyvistä asenteista. Suurin motivoiva tekijä nuorten rikosmyönteisten asenteiden taustalla oli rahan ansainta ja sitä kautta saavutettava varallisuus. Kaveripiirillä ja päihteillä oli vaikutusta rikosten tekemisen taustalla. Tulokset toivat näkyväksi yhteiskunnallisen eriarvoistumisen vaurauden näkökulmasta ja medialukutaidon puutteellisuuden. Jatkotutkimusehdotuksena olisi tarpeellista selvittää sosiaalisen median vaikutusten nuorten rikosmyönteisten ajattelun taustalla. Arvokeskustelun lisääminen peruskouluihin olisi välttämätöntä ja sitä kautta nuorten haastaminen pohtimaan minkälainen on hyvä elämä ja minkälaisista asioista onnellisuus lopulta syntyy.