Kotidialyysipotilaiden (PD) elämänlaatu Kainuussa ja siihen yhteydessä olevat tekijät
Henttunen, Katja (2022)
Henttunen, Katja
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110121795
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110121795
Tiivistelmä
Väestön ikääntyessä ja sairauksien lisääntyessä, myös munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden määrä lisääntyy sairaalahoidossa. Munuaisten vajaatoiminnan edetessä, jolloin oma munuaistoiminta hiipuu, tarvitaan dialyysia tai elinsiirtoa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Munuais- ja maksaliiton käyttöön asiakaslähtöisiä menetelmiä, joiden avulla kotidialyysipotilaiden elämänlaatua on mahdollista ylläpitää ja edistää Kainuussa. Opinnäytetyön metodologiana oli toimintatutkimus, joka muodostui neljästä eri syklistä.
Opinnäytetyön ensimmäisen syklin tarkoituksena oli kuvailla kirjallisuuskatsauksen avulla, mitkä asiat edistävät PD-potilaiden elämänlaatua aiempien tutkimusten mukaan. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin kahdeksan englanninkielistä tutkimusta, joiden lisäksi kaksi tutkimusta saatiin Munuais- ja maksaliitosta. Valitut tutkimukset olivat vertaisarvioituja ja tuoreita julkaisuja. Aineiston analyysi tehtiin sisällönanalyysillä. Kirjallisuuskatsaus muodosti tämän opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen. Kirjallisuuskatsauksessa nousi kolme pääluokkaa, joita olivat elämänlaatua edistävät tekijät, terveydenhuollon henkilöstö ja oikeanlainen hoitomuoto.
Toisen syklin tarkoituksena oli selvittää Kainuulaisten PD-potilaiden elämänlaatua heidän oman kokemuksensa mukaan. Lisäksi toisessa syklissä selvitettiin työelämän edustajien käsityksiä PD-potilaiden elämänlaadusta sähköpostikyselyllä. Kainuulaisia PD-potilaita haettiin Kainuun keskussairaalasta. Haastateltavia saatiin yksi. Pääluokkia saatiin viisi kappaletta, joita olivat oman elämänhallinta, sosiaalinen verkosto, sopiva hoitomuoto, ennakoiva hoitosuunnitelma ja hoitava henkilökunta. Työelämän edustajille lähetettiin sähköpostitse samat kysymykset kuin haastateltavalle. Sähköposteja lähetettiin yhdeksän kappaletta, joihin vastauksia saatiin viideltä työelämänedustajalta. Pääluokkia saatiin seitsemän, joita olivat hyvä elämänlaatu, sopiva hoitomuoto, oman elämänhallinta, elämänlaatua heikentävät seikat, tiedon ja tuen saaminen, hyvä yhteys hoitopaikkaan sekä sosiaalinen verkosto.
Kolmannen syklin tarkoituksena oli Munuais- ja maksaliiton edustajien kanssa selvittää aivoriihen avulla, miten PD-potilaiden elämänlaadun tukemista voidaan kehittää sekä edistää. Kehittämistyönmenetelmää “aivoriihi” toteutettiin sovelletusti TEAMS:ssa. Osallistujat olivat Munuais- ja maksaliitosta Helsingistä ja Oulusta. Pääluokkia saatiin kolme, joita olivat tuen saatavuus, tiedon jakaminen ja saatavuus eri hoitomuodoista, sekä hoidon sovittaminen omaan elämään.
Neljännen syklin tarkoituksena oli Munuais- ja maksaliitto ry:n kanssa yhdessä suunnitella avoin yleisötilaisuus PD-potilaille, sairastuneille, läheisille ja asiasta kiinnostuneille. Tilaisuus toteutetaan keväällä 2023 Kainuun keskussairaalassa, jolloin opinnäytetyöstä saatuja tuloksia hyödynnetään.
Opinnäytetyön kehittämisehdotuksia ovat potilaille jaettava infopaketti kotidialyysistä, koulutukset esimerkiksi “tullaan tutuiksi” yhteistyö, sekä kokemusasiantuntijoiden ja vertaistuen saatavuuden tehostaminen Kainuussa. Suomen munuaistautirekisteristä saatavaa tietoa on lisättävä ammattilaisille, opiskelijoille ja sairastaville.
Opinnäytetyön ensimmäisen syklin tarkoituksena oli kuvailla kirjallisuuskatsauksen avulla, mitkä asiat edistävät PD-potilaiden elämänlaatua aiempien tutkimusten mukaan. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin kahdeksan englanninkielistä tutkimusta, joiden lisäksi kaksi tutkimusta saatiin Munuais- ja maksaliitosta. Valitut tutkimukset olivat vertaisarvioituja ja tuoreita julkaisuja. Aineiston analyysi tehtiin sisällönanalyysillä. Kirjallisuuskatsaus muodosti tämän opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen. Kirjallisuuskatsauksessa nousi kolme pääluokkaa, joita olivat elämänlaatua edistävät tekijät, terveydenhuollon henkilöstö ja oikeanlainen hoitomuoto.
Toisen syklin tarkoituksena oli selvittää Kainuulaisten PD-potilaiden elämänlaatua heidän oman kokemuksensa mukaan. Lisäksi toisessa syklissä selvitettiin työelämän edustajien käsityksiä PD-potilaiden elämänlaadusta sähköpostikyselyllä. Kainuulaisia PD-potilaita haettiin Kainuun keskussairaalasta. Haastateltavia saatiin yksi. Pääluokkia saatiin viisi kappaletta, joita olivat oman elämänhallinta, sosiaalinen verkosto, sopiva hoitomuoto, ennakoiva hoitosuunnitelma ja hoitava henkilökunta. Työelämän edustajille lähetettiin sähköpostitse samat kysymykset kuin haastateltavalle. Sähköposteja lähetettiin yhdeksän kappaletta, joihin vastauksia saatiin viideltä työelämänedustajalta. Pääluokkia saatiin seitsemän, joita olivat hyvä elämänlaatu, sopiva hoitomuoto, oman elämänhallinta, elämänlaatua heikentävät seikat, tiedon ja tuen saaminen, hyvä yhteys hoitopaikkaan sekä sosiaalinen verkosto.
Kolmannen syklin tarkoituksena oli Munuais- ja maksaliiton edustajien kanssa selvittää aivoriihen avulla, miten PD-potilaiden elämänlaadun tukemista voidaan kehittää sekä edistää. Kehittämistyönmenetelmää “aivoriihi” toteutettiin sovelletusti TEAMS:ssa. Osallistujat olivat Munuais- ja maksaliitosta Helsingistä ja Oulusta. Pääluokkia saatiin kolme, joita olivat tuen saatavuus, tiedon jakaminen ja saatavuus eri hoitomuodoista, sekä hoidon sovittaminen omaan elämään.
Neljännen syklin tarkoituksena oli Munuais- ja maksaliitto ry:n kanssa yhdessä suunnitella avoin yleisötilaisuus PD-potilaille, sairastuneille, läheisille ja asiasta kiinnostuneille. Tilaisuus toteutetaan keväällä 2023 Kainuun keskussairaalassa, jolloin opinnäytetyöstä saatuja tuloksia hyödynnetään.
Opinnäytetyön kehittämisehdotuksia ovat potilaille jaettava infopaketti kotidialyysistä, koulutukset esimerkiksi “tullaan tutuiksi” yhteistyö, sekä kokemusasiantuntijoiden ja vertaistuen saatavuuden tehostaminen Kainuussa. Suomen munuaistautirekisteristä saatavaa tietoa on lisättävä ammattilaisille, opiskelijoille ja sairastaville.