Mikä auttaa jaksamaan vaativassa työssä? : lastensuojelun perheohjaajien työhyvinvointi
Lumme, Marika (2022)
Lumme, Marika
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022103121770
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022103121770
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lastensuojelun avohuollon tehostetun perhetyön perheohjaajien työssäjaksamista. Opinnäytetyössä etsittiin vastausta siihen, mikä auttaa lastensuojelun tehostetussa perhetyössä työskenteleviä perheohjaajia jaksamaan vaativassa työssään.
Lastensuojelun tehostettu perhetyö on lastensuojelulakiin kirjattu palvelu lastensuojelun asiakkaina oleville perheille. Perheohjaajat työskentelevät lapsen edun mukaisesti. Tehostettu perhetyö on intensiivistä ja vaativaa työtä, joka tapahtuu valtaosin asiakkaiden kodeissa. Työntekijältä vaaditaan muun muassa hyviä ihmissuhdetaitoja ja sosiaalihuollon järjestelmän laajaa tuntemusta sekä osaamista.
Opinnäytetyö toteutettiin Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä (Keusote). Opinnäytetyöhön kerättiin aineistoa perheohjaajien työhyvinvointiin liittyvällä kyselyllä. Sähköinen kysely lähetettiin kaikille viiden kunnan eli Hyvinkään, Nurmijärven, Tuusulan, Mäntsälän, Järvenpään ja Pornaisen lastensuojelun tehostetun perhetyön perheohjaajille.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui tehostetusta perhetyöstä ja työhyvinvoinnista. Auttamisammateissa myötätuntouupumuksen, sijaistraumatisoitumisen sekä loppuun palamisen riski on todellinen, joten työhyvinvointiin panostaminen on välttämätöntä. Työhyvinvoinnista iso vastuu on perheohjaajalla itsellään, mutta suurin vastuu on työnantajalla sekä esihenkilöillä. Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta. Kvantitatiivinen eli määrällinen menetelmä antoi numeerista tietoa aiheesta. Kvalitatiivisella eli laadullisella menetelmällä saatu tieto syvensi ymmärrystä perheohjaajien ajatuksista työhön sekä työhyvinvointiin liittyen.
Kyselystä kävi ilmi, että hyvä tiimi ja työparityöskentely ovat merkittäviä työssäjaksamisen lähteitä. Kyselyn huolestuttava tulos oli, että työnantaja ei pidä riittävästi huolta työntekijöiden työhyvinvoinnista. Kaikki kyselyyn vastanneet perheohjaajat pitivät työtään vaativana. Kyselyn vastausten pohjalta esitän kehitysehdotuksena panostamisen säännölliseen työhyvinvointitoimintaan, esihenkilötyöhön, palkkaukseen sekä työntekijöiden hyvinvointia edistävien etujen kehittämiseen.
Lastensuojelun tehostettu perhetyö on lastensuojelulakiin kirjattu palvelu lastensuojelun asiakkaina oleville perheille. Perheohjaajat työskentelevät lapsen edun mukaisesti. Tehostettu perhetyö on intensiivistä ja vaativaa työtä, joka tapahtuu valtaosin asiakkaiden kodeissa. Työntekijältä vaaditaan muun muassa hyviä ihmissuhdetaitoja ja sosiaalihuollon järjestelmän laajaa tuntemusta sekä osaamista.
Opinnäytetyö toteutettiin Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä (Keusote). Opinnäytetyöhön kerättiin aineistoa perheohjaajien työhyvinvointiin liittyvällä kyselyllä. Sähköinen kysely lähetettiin kaikille viiden kunnan eli Hyvinkään, Nurmijärven, Tuusulan, Mäntsälän, Järvenpään ja Pornaisen lastensuojelun tehostetun perhetyön perheohjaajille.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui tehostetusta perhetyöstä ja työhyvinvoinnista. Auttamisammateissa myötätuntouupumuksen, sijaistraumatisoitumisen sekä loppuun palamisen riski on todellinen, joten työhyvinvointiin panostaminen on välttämätöntä. Työhyvinvoinnista iso vastuu on perheohjaajalla itsellään, mutta suurin vastuu on työnantajalla sekä esihenkilöillä. Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta. Kvantitatiivinen eli määrällinen menetelmä antoi numeerista tietoa aiheesta. Kvalitatiivisella eli laadullisella menetelmällä saatu tieto syvensi ymmärrystä perheohjaajien ajatuksista työhön sekä työhyvinvointiin liittyen.
Kyselystä kävi ilmi, että hyvä tiimi ja työparityöskentely ovat merkittäviä työssäjaksamisen lähteitä. Kyselyn huolestuttava tulos oli, että työnantaja ei pidä riittävästi huolta työntekijöiden työhyvinvoinnista. Kaikki kyselyyn vastanneet perheohjaajat pitivät työtään vaativana. Kyselyn vastausten pohjalta esitän kehitysehdotuksena panostamisen säännölliseen työhyvinvointitoimintaan, esihenkilötyöhön, palkkaukseen sekä työntekijöiden hyvinvointia edistävien etujen kehittämiseen.