FMEA-menetelmän soveltaminen akkumateriaalituotannon spesifiin riskeihin
Filppula-Jurvelin, Katja (2022)
Filppula-Jurvelin, Katja
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110421969
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110421969
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa FMEA-menetelmän mukainen riskiarviointi koskien prosessilaitteiden aiheuttamaa metallista kontaminaatiota prosessin lopputuotteeseen. Erityisesti tarkkailtiin laitteiden sisältämää kuparia, sinkkiä ja tinaa. Työn tilaajana oli akkumateriaaleja valmistava yritys, ja tarkastelun kohteena olivat kyseisen yrityksen kaksi eri tuotantolinjaa. Työ sisälsi sekä teoriaosuuden että kokeellisen osuuden.
Teoriaosuudessa käsiteltiin riskienhallintaa yleisesti, FMEA-riskiarviointimenettelyä sekä röntgenfluoresenssia. FMEA:n osalta tarkasteltiin sen yleistä periaatetta sekä sitä, miten FMEA-prosessi yleisesti etenee ja mihin tarkoituksiin sitä voidaan hyödyntää. Lisäksi huomioitiin joitakin menetelmän vahvuuksia ja rajoituksia. Röntgenfluoresenssin osalta tarkasteltiin sen yleistä periaatetta sekä laitteistoa. Erityinen painopiste oli kannettavissa laitteissa, koska tämän työn mittaukset suoritettiin kannettavalla analysaattorilla. Kannettavan analysaattorin osalta käytiin myös läpi sen erilaisia käyttökohteita, etuja ja rajoituksia.
Työn kokeellinen osuus käsitti tarkasteltavien prosessilaitteiden valokuvaamisen, mittauksia kannettavalla röntgenfluoresenssianalysaattorilla sekä kuvien ja mittaustulosten perusteella tehdyn FMEA-riskiarvioinnin. Sellaisille komponenteille, jotka eivät selvästi sisältäneet metalleja, ei tehty mittauksia. Metallisia osia sisältäville komponenteille tehtiin komponentista riippuen yleensä 1–5 mittausta eri kohdista komponenttia. Kaikki kuvat ja mittaustulokset taulukoitiin ja niitä hyödyntäen tehtiin tilaajayrityksen oman FMEA-mallin mukainen riskiarviointi kullekin komponentille.
Teoriaosuudessa käsiteltiin riskienhallintaa yleisesti, FMEA-riskiarviointimenettelyä sekä röntgenfluoresenssia. FMEA:n osalta tarkasteltiin sen yleistä periaatetta sekä sitä, miten FMEA-prosessi yleisesti etenee ja mihin tarkoituksiin sitä voidaan hyödyntää. Lisäksi huomioitiin joitakin menetelmän vahvuuksia ja rajoituksia. Röntgenfluoresenssin osalta tarkasteltiin sen yleistä periaatetta sekä laitteistoa. Erityinen painopiste oli kannettavissa laitteissa, koska tämän työn mittaukset suoritettiin kannettavalla analysaattorilla. Kannettavan analysaattorin osalta käytiin myös läpi sen erilaisia käyttökohteita, etuja ja rajoituksia.
Työn kokeellinen osuus käsitti tarkasteltavien prosessilaitteiden valokuvaamisen, mittauksia kannettavalla röntgenfluoresenssianalysaattorilla sekä kuvien ja mittaustulosten perusteella tehdyn FMEA-riskiarvioinnin. Sellaisille komponenteille, jotka eivät selvästi sisältäneet metalleja, ei tehty mittauksia. Metallisia osia sisältäville komponenteille tehtiin komponentista riippuen yleensä 1–5 mittausta eri kohdista komponenttia. Kaikki kuvat ja mittaustulokset taulukoitiin ja niitä hyödyntäen tehtiin tilaajayrityksen oman FMEA-mallin mukainen riskiarviointi kullekin komponentille.