Miten ja miksi yritykset hyödyntävät kiertotalouden liiketoimintamalleja innovoinnissaan: kiertotalousekosysteemi-näkökulma
Talari, Maria (2022)
Talari, Maria
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110622079
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110622079
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten ja miksi yritykset hyödyntävät kiertotalouden liiketoimintamalleja innovoinnissaan ja mitä haasteita yritykset ovat kohdanneet. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten yritykset hyödyntävät kiertotalouteen tiiviisti liittyviä kiertotalouden ekosysteemejä innovoinnissaan ja mitä haasteita niiden hyödyntämisessä on ilmennyt. Työn toimeksiantajana toimi Circular economy goes east and west (CEGO) -hanke, jonka tavoitteena oli vahvistaa pk-yritysten kiertotalousvalmiuksia Uudellamaalla.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi kiertotalouden toimintaympäristö, kiertotalouden liiketoimintamallit ja niiden innovointi, sekä kiertotalouden liiketoimintamalleihin kiinteästi liittyvät kiertotalouden ekosysteemit. Teoreettisessa viitekehyksessä on hyödynnetty aiheeseen liittyvää lähdekirjallisuutta, julkaisuja ja viimeisimpää tutkimustietoa aiheesta.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelminä toimivat teemahaastattelu ja havainnointi. Tutkimuksessa haastateltiin viittä eri kokoista ja eri toimialalla toimivaa yritystä. Tutkimustulosten analysointiin käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tulokset osoittavat, että isot yritykset pyrkivät siirtymään kiertotalouden liiketoimintamalleihin vähitellen. Pk-yritykset ovat osana isompien yritysten toimitusketjuja ja riippuvaisia siitä, miten isot yritykset toimivat. Suurimpana haasteena kiertotalouden liiketoimintamallien käyttöönottoon oli kuluttajien kulutustottumukset, jota tuki lineaarinen talousmalli. Yritykset nostivat esiin median roolin kiertotalouden tietoisuuden lisäämisessä yritysten ja kansalaisten keskuudessa. Kiertotalouden ekosysteemit koettiin suurimmassa osassa yrityksiä perinteisinä toimitusketjuina ja sidosryhminä. Innovaatioita kehitettiin yhdessä kolmansien osapuolten kanssa ja ne hyödynsivät yrityksen omaa brändiarvoa ja kilpailuetua. Poikkeuksena olivat ne yritykset, joiden yritystoiminta perustui täysin kiertotalouden liiketoimintamalleihin. Niiden toiminnassa asiakkaat olivat keskiössä, innovointi oli asiakaslähtöistä ja arvoa tuotettiin yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.
Asiakasrajapinnassa toimivat pk-yritykset osoittautuivat erittäin halukkaiksi pilotoimaan ja kokeilemaan uusia liiketoimintamalleja, tuotteita ja palveluita asiakkaidensa kanssa. Opinnäytetyön kehitysehdotus koskeekin juuri pk-yritysten potentiaalin hyödyntämistä isompien yritysten toimintaketjuissa. Pk-yritykset voisivat toimia testialustoina, sillä ne tuntevat asiakkaansa parhaiten. Ne tarvitsevat kuitenkin ekosysteemin ympärilleen, joka tukee pilotointeja ja kokeiluja. Pk-yritysten on vaikea yksin lähteä rakentamaan ekosysteemiä, joten opinnäytetyön tuloksena on tehty posteri ”Pk-yrityksen askeleet kohti kiertotalouden ekosysteemejä”. Posterin tarkoituksena on auttaa pk-yrityksiä tunnistamaan omat vahvuutensa ja sen hyödyn, jonka yritykset ketteryytensä ja asiakkaidensa kanssa tuovat ekosysteemille. Posterin on myös tarkoitus auttaa pk-yrityksiä tunnistamaan omiin tarpeisiinsa oikeat ekosysteemit, sekä löytämään ne tahot, joihin olla yhteydessä.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi kiertotalouden toimintaympäristö, kiertotalouden liiketoimintamallit ja niiden innovointi, sekä kiertotalouden liiketoimintamalleihin kiinteästi liittyvät kiertotalouden ekosysteemit. Teoreettisessa viitekehyksessä on hyödynnetty aiheeseen liittyvää lähdekirjallisuutta, julkaisuja ja viimeisimpää tutkimustietoa aiheesta.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelminä toimivat teemahaastattelu ja havainnointi. Tutkimuksessa haastateltiin viittä eri kokoista ja eri toimialalla toimivaa yritystä. Tutkimustulosten analysointiin käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tulokset osoittavat, että isot yritykset pyrkivät siirtymään kiertotalouden liiketoimintamalleihin vähitellen. Pk-yritykset ovat osana isompien yritysten toimitusketjuja ja riippuvaisia siitä, miten isot yritykset toimivat. Suurimpana haasteena kiertotalouden liiketoimintamallien käyttöönottoon oli kuluttajien kulutustottumukset, jota tuki lineaarinen talousmalli. Yritykset nostivat esiin median roolin kiertotalouden tietoisuuden lisäämisessä yritysten ja kansalaisten keskuudessa. Kiertotalouden ekosysteemit koettiin suurimmassa osassa yrityksiä perinteisinä toimitusketjuina ja sidosryhminä. Innovaatioita kehitettiin yhdessä kolmansien osapuolten kanssa ja ne hyödynsivät yrityksen omaa brändiarvoa ja kilpailuetua. Poikkeuksena olivat ne yritykset, joiden yritystoiminta perustui täysin kiertotalouden liiketoimintamalleihin. Niiden toiminnassa asiakkaat olivat keskiössä, innovointi oli asiakaslähtöistä ja arvoa tuotettiin yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.
Asiakasrajapinnassa toimivat pk-yritykset osoittautuivat erittäin halukkaiksi pilotoimaan ja kokeilemaan uusia liiketoimintamalleja, tuotteita ja palveluita asiakkaidensa kanssa. Opinnäytetyön kehitysehdotus koskeekin juuri pk-yritysten potentiaalin hyödyntämistä isompien yritysten toimintaketjuissa. Pk-yritykset voisivat toimia testialustoina, sillä ne tuntevat asiakkaansa parhaiten. Ne tarvitsevat kuitenkin ekosysteemin ympärilleen, joka tukee pilotointeja ja kokeiluja. Pk-yritysten on vaikea yksin lähteä rakentamaan ekosysteemiä, joten opinnäytetyön tuloksena on tehty posteri ”Pk-yrityksen askeleet kohti kiertotalouden ekosysteemejä”. Posterin tarkoituksena on auttaa pk-yrityksiä tunnistamaan omat vahvuutensa ja sen hyödyn, jonka yritykset ketteryytensä ja asiakkaidensa kanssa tuovat ekosysteemille. Posterin on myös tarkoitus auttaa pk-yrityksiä tunnistamaan omiin tarpeisiinsa oikeat ekosysteemit, sekä löytämään ne tahot, joihin olla yhteydessä.