Turvapaikanhakijoiden kokemuksia mielenterveyspalveluista turvapaikkaprosessin aikana

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa turvapaikanhakijoiden kokemuksia mielenterveyspalveluista turvapaikkaprosessin aikana: kokevatko he palvelut tarpeellisiksi, millaisia palveluita he ovat vastaanottaneet, ja kuinka niistä hyötyneet. Tarkoituksenamme oli myös selvittää, millaisille palveluille turvapaikanhakijoiden mielestä on tarvetta ja millaisia palveluita he olisivat valmiita käyttämään. Opinnäytetyömme vastaa siis tutkimuskysymyksiin: minkälaisia kokemuksia turvapaikanhakijoilla on mielenterveyspalveluista, sekä mitkä tekijät vaikuttavat mielenterveyspalveluihin hakeutumiseen?

Aineistomme on kerätty kyselylomakkeella vastaanottokeskuksesta sekä Facebookin maahanmuuttajaryhmistä. Kyselylomake koostui kahdestatoista kysymyksestä, jotka olivat sekä avoimia että monivalintakysymyksiä. Aineiston koko on kuusi vastausta, ja vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tulosten perusteella emme pysty arvioimaan, kuinka paljon kokemusta turvapaikanhakijoilla on mielenterveyspalveluista, sillä vastausten määrä oli hyvin vähäinen. Tulokset antoivat kuitenkin viitteitä siitä, että palveluihin hakeutumista estää haluttomuus puhua aiheesta, sillä se koetaan usein kulttuurin tai uskonnon takia häpeälliseksi. Tästä johtuen kokemusten kartoittaminen on haasteellista eikä tilanteesta pystytä luomaan luotettavaa johtopäätöstä tai yleiskuvaa. Aineistosta kuitenkin selviää, että turvapaikanhakijat tiedostavat jossain määrin mielenterveysongelmien olemassaolon, vaikka se ei länsimaalaista mielenterveyskäsitettä vastaakaan.

The purpose of the thesis was to study asylum seekers' experiences of mental health services during the asylum process: do they find the services necessary, what kinds of services have they received and how have they benefited from them. Our purpose was also to find out what kinds of services asylum seekers would consider necessary and what kinds of services they would be willing to use. Thus, our thesis answers the research questions: what kinds of experiences do asylum seekers have with mental health services and what factors influence their seeking for mental health services?

Our material was collected through a questionnaire from the reception center, as well as from Facebook immigrant groups. The questionnaire consisted of twelve questions that were both openended and multiple-choice. The size of the data is six responses that were analyzed by data-driven content analysis.

Based on the results, we are not able to estimate how much experience asylum seekers have of mental health services, as the number of responses was very small. However, the results suggested that access to services is hampered by a reluctance to talk about the topic, as it is often perceived as shameful because of culture or religion. As a result, studying the experiences is challenging and it is not possible to draw a reliable conclusion or overview of the situation. However, the data show that asylum seekers are somewhat aware of the existence of mental health problems, even if their perception does not correspond to the Western concept of mental health.