Ymmärrettävää turvallisuusajattelua
Hertteli, Saija (2022)
Hertteli, Saija
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110922363
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110922363
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa nykyisiin palveluntarjoajiin verrattuna erilaista turvallisuusmateriaalia. Työn tarkoituksena on parantaa työelämässä havaittuja ongelmia pelastus- ja varautumissuunnitelmien laadinnassa ja sisällössä. Kehittämistyössä rakennettiin yritystoiminta monipuolisen turvallisuusmateriaalipalvelun tuottamiseen. Turvallisuusmateriaalin tavoitteena on löytää useita keinoja viestiä ymmärrettävästi ja maantieteellisesti kaikkialle turvallisuudesta, erityisesti riskienhallinnasta ja varautumisesta.
Kansainvälisissä tutkimuksissa on nostettu esille muun muassa tulipalojen määrän kasvu ja siihen liittyviä tekijöitä. Lisäksi kehittämistyössä on tarkasteltu Suomen tilastoja tulipalojen määristä ja niissä tapahtuneista palokuolemista. Pohjana on käytetty opintojen aikana tehtyjä kehittämissuunnitelmia, strategisen johtamisen teoriaa ja työelämässä esiin tulleita epäkohtia. Kehittämistyö kokonaisuudessaan painottuu kvalitatiiviseen tutkimukseen, joka on laadullinen tutkimus. Tiedonhankinnan keinona on käytetty sähköpostihaastattelua.
Kunnan johtoryhmän ja toimialueiden vastuuhenkilöiden haastatteluissa voitiin todeta, että toiminnan jatkuvuuden varmistamisen ja turvallisuuden vuosikellon suunnitelmia ei ole valmiina. Vastauksissa haastateltavat esittivät näkemyksiä omista rooleistaan koskien suunnitelmia tai mitä tarpeellisia asioita niiden pitäisi sisältää. Kehityssuunnitelmien jälkeen pyydettiin suunnitelmista palautetta ja saadun palautteen perusteella kehitettiin turvallisuuden vuosikelloa.
Business Model Canvasia ja SWOT-analyysiä käytettiin työkaluina liiketoiminnan suunnitteluun. Kehittämistyön tuotoksena valmistui liiketoiminnalle suunnitelmarunko, aikataulu yrityksen aloittamiseen ja palvelujen tekojärjestys.
Kehittämistyönä syntyvistä palveluista on mahdollista tehdä useitakin jatkotutkimuksia. Pelastussuunnitelmapohjan varautumisosion tarpeellisuus, turvallisuuden vuosikellon käyttöönotto tai kuntien varautumisen suunnitelmien monipuolisuus ovat hyviä tutkimuskohteita.
Kansainvälisissä tutkimuksissa on nostettu esille muun muassa tulipalojen määrän kasvu ja siihen liittyviä tekijöitä. Lisäksi kehittämistyössä on tarkasteltu Suomen tilastoja tulipalojen määristä ja niissä tapahtuneista palokuolemista. Pohjana on käytetty opintojen aikana tehtyjä kehittämissuunnitelmia, strategisen johtamisen teoriaa ja työelämässä esiin tulleita epäkohtia. Kehittämistyö kokonaisuudessaan painottuu kvalitatiiviseen tutkimukseen, joka on laadullinen tutkimus. Tiedonhankinnan keinona on käytetty sähköpostihaastattelua.
Kunnan johtoryhmän ja toimialueiden vastuuhenkilöiden haastatteluissa voitiin todeta, että toiminnan jatkuvuuden varmistamisen ja turvallisuuden vuosikellon suunnitelmia ei ole valmiina. Vastauksissa haastateltavat esittivät näkemyksiä omista rooleistaan koskien suunnitelmia tai mitä tarpeellisia asioita niiden pitäisi sisältää. Kehityssuunnitelmien jälkeen pyydettiin suunnitelmista palautetta ja saadun palautteen perusteella kehitettiin turvallisuuden vuosikelloa.
Business Model Canvasia ja SWOT-analyysiä käytettiin työkaluina liiketoiminnan suunnitteluun. Kehittämistyön tuotoksena valmistui liiketoiminnalle suunnitelmarunko, aikataulu yrityksen aloittamiseen ja palvelujen tekojärjestys.
Kehittämistyönä syntyvistä palveluista on mahdollista tehdä useitakin jatkotutkimuksia. Pelastussuunnitelmapohjan varautumisosion tarpeellisuus, turvallisuuden vuosikellon käyttöönotto tai kuntien varautumisen suunnitelmien monipuolisuus ovat hyviä tutkimuskohteita.