Ikääntyneen kehitysvammaisen ravitsemustilan seuranta, arviointi ja ravintoaineiden saannin turvaaminen -opas kehitysvammaisten palvelukodin henkilökunnalle
Piirainen, Maija (2014)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Piirainen, Maija
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060211283
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060211283
Tiivistelmä
Suomessa on tällä hetkellä noin 3000 yli 65-vuotiasta kehitysvammaista. Kehitysvammaiset ihmiset vanhenevat aivan samalla tavalla kuin muutkin ihmiset. Usein kehitysvammaisuuteen voi liittyä useita jo syntymästä olleita lisäsairauksia, kuten cp-vamma tai epilepsia. Toimintakykyä heikentää kaikki elämän aikana ilmaantuneet lisä-vammat ja -sairaudet.
Kehitysvammaiset ovat ravitsemuksen näkökulmasta riskiryhmä. Noin kolmasosalla kehitysvammaisista on arvi-oitu olevan ravitsemusongelmia. Vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisilla ravitsemusongelmia on jopa 80 %:lla. Kehitysvammaisten ravitsemustilaa vaikuttavat erilaiset syömisongelmat, liitännäissairaudet, liikunnan vähäisyys sekä lääkkeiden ja ravintoaineiden yhteisvaikutukset. Syömisongelmat liittyvät usein suun motorisiin toimintoihin.
Kehitysvammaisten kanssa työskentelevillä on merkittävä rooli hyvän ravitsemustilan edistämisessä. Hoitohenkilöstö vastaa kehitysvammaisten ruuan tarjoilusta, annostelusta, ruuan rakenteen muuttamisesta, syöttämisestä sekä tarvittaessa ravinnon sisällön täydentämisestä. Ikääntyneet kehitysvammaiset tarvitsevat yksilöllistä, vammaisuuden tason mukaista ravitsemusta.
Toimeksiantajani on Kultakuusen palvelukoti, jonka omistaa KVPS Tukena Oy. Palvelukodissa asuu 12 kehitys-vammaista ihmistä. Opinnäytetyöni tavoitteena on kehittää palvelukodin työntekijöiden osaamista siitä, miten ikääntyneen ravitsemustilaa voi seurata ja arvioida sekä turvata ravintoaineiden saantia. Tarkoituksen kuvata ikääntyneen kehitysvammaisen terveyttä edistävää ruokavaliota sekä keinoja, joilla seurata ja arvioida ravitsemustilaa.
Kehittämistehtäväni on tehdä palvelukodin henkilökunnalle kirjallinen opas, joka on mahdollisimman konkreet-tinen ja käytännöllinen.
Opas on tehty Jämsä & Mannisen (2000) tuotteistamisprosessin mukaisesti. Toisena ke-hittämistehtäväni on löytää oppaaseen ohjeita terveyttä edistävästä ruokavaliosta sekä ravitsemustilan seuranta-menetelmiä ikääntyneille kehitysvammaisille.
Menetelmiksi valitsin MNA mittarin sekä ruuanseurantalomakkeen, jotka löytyvät myös ikääntyneiden ravitse-mussuosituksita (2010). Testasin menetelmien soveltuvuutta yhdessä palvelukodin henkilökunnan kanssa. Testaus osoitti, ettö menetelmät antavat hyvää tietoa kehitysvammaisen ravitsemustilasta.
Kehitysvammaiset ovat ravitsemuksen näkökulmasta riskiryhmä. Noin kolmasosalla kehitysvammaisista on arvi-oitu olevan ravitsemusongelmia. Vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisilla ravitsemusongelmia on jopa 80 %:lla. Kehitysvammaisten ravitsemustilaa vaikuttavat erilaiset syömisongelmat, liitännäissairaudet, liikunnan vähäisyys sekä lääkkeiden ja ravintoaineiden yhteisvaikutukset. Syömisongelmat liittyvät usein suun motorisiin toimintoihin.
Kehitysvammaisten kanssa työskentelevillä on merkittävä rooli hyvän ravitsemustilan edistämisessä. Hoitohenkilöstö vastaa kehitysvammaisten ruuan tarjoilusta, annostelusta, ruuan rakenteen muuttamisesta, syöttämisestä sekä tarvittaessa ravinnon sisällön täydentämisestä. Ikääntyneet kehitysvammaiset tarvitsevat yksilöllistä, vammaisuuden tason mukaista ravitsemusta.
Toimeksiantajani on Kultakuusen palvelukoti, jonka omistaa KVPS Tukena Oy. Palvelukodissa asuu 12 kehitys-vammaista ihmistä. Opinnäytetyöni tavoitteena on kehittää palvelukodin työntekijöiden osaamista siitä, miten ikääntyneen ravitsemustilaa voi seurata ja arvioida sekä turvata ravintoaineiden saantia. Tarkoituksen kuvata ikääntyneen kehitysvammaisen terveyttä edistävää ruokavaliota sekä keinoja, joilla seurata ja arvioida ravitsemustilaa.
Kehittämistehtäväni on tehdä palvelukodin henkilökunnalle kirjallinen opas, joka on mahdollisimman konkreet-tinen ja käytännöllinen.
Opas on tehty Jämsä & Mannisen (2000) tuotteistamisprosessin mukaisesti. Toisena ke-hittämistehtäväni on löytää oppaaseen ohjeita terveyttä edistävästä ruokavaliosta sekä ravitsemustilan seuranta-menetelmiä ikääntyneille kehitysvammaisille.
Menetelmiksi valitsin MNA mittarin sekä ruuanseurantalomakkeen, jotka löytyvät myös ikääntyneiden ravitse-mussuosituksita (2010). Testasin menetelmien soveltuvuutta yhdessä palvelukodin henkilökunnan kanssa. Testaus osoitti, ettö menetelmät antavat hyvää tietoa kehitysvammaisen ravitsemustilasta.