Rekrytoinnin kehittäminen pikaruokaravintolaketjussa pääkaupunkiseudulla
Marjeta, Mona (2022)
Marjeta, Mona
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111422638
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111422638
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää toimeksiantajan rekrytointiprosessin vahvuuksia ja heikkouksia sekä antaa näiden pohjalta kehitysehdotuksia. Samalla tutkittiin rekrytointimarkkinoinnin onnistumista, hakijakokemusta ja työnantajamielikuvaa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi suomalainen pikaruokaravintola-alan yritys. Opinnäytetyö koostui johdannosta, teoreettisesta viitekehyksestä, tutkimuksellisesta osasta sekä tuloksista ja johtopäätöksistä.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin työnantajamielikuvaa, sen muodostumista ja vaikutusta rekrytointiin, hakijakokemusta sekä matkailu- ja ravintola-alaan liittyviä mielikuvia. Toinen viitekehyksen laajempi teema oli rekrytointi, sen nykytila suomessa, erilaiset rekrytointitavat, nuorten osaajien rekrytointi, sosiaalinen media rekrytoinnissa sekä rekrytointiprosessi ja sen kulku.
Tutkimuksellisessa osassa toteutettiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus haastattelemalla toimeksiantajan rekrytointia tekeviä työntekijöitä. Haastattelu toteutettiin kesällä 2022 teemahaastatteluna, johon osallistui seitsemän haastateltavaa. Teemahaastattelun kysymykset muodostettiin teoreettisen viitekehyksen avulla. Haastatteluista saatujen vastausten perusteella suurin ongelma toimeksiantajan toteuttamassa rekrytoinnissa on ajan sekä osaamisen puute. Positiivista rekrytointiprosessissa oli uusi käyttöön otettu järjestelmä. Työnantajamielikuva koettiin haasteellisena koronapandemian ja ravintola-alaa kohdanneiden kohujen jälkeen. Rekrytointimarkkinointi koettiin monikanavaisena, mutta sen sisältö koettiin jäykäksi ja teennäiseksi.
Haastattelut analysoitiin ja niiden perusteella kehitettiin toimeksiantajalle rekrytointia helpottavia ehdotuksia, jotka tiivistettiin kuvioksi. Tärkeimmiksi kehitysehdotuksiksi nousivat ulkoistetun tai keskitetyn rekrytoinnin aloittaminen, tiiviimpi yhteistyö ravintoloiden esihenkilöiden välillä, tapahtumiin osallistuminen ja hakijoiden keskuuteen jalkautuminen sekä työnantajamielikuvaan vaikuttaminen vapaamuotoisemman ja helposti lähestyttävämmän sosiaalisen median sisällön avulla.
Asiasanat: Työnantajamielikuva, rekrytointi, rekrytointiprosessi, rekrytointimarkkinointi
Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin työnantajamielikuvaa, sen muodostumista ja vaikutusta rekrytointiin, hakijakokemusta sekä matkailu- ja ravintola-alaan liittyviä mielikuvia. Toinen viitekehyksen laajempi teema oli rekrytointi, sen nykytila suomessa, erilaiset rekrytointitavat, nuorten osaajien rekrytointi, sosiaalinen media rekrytoinnissa sekä rekrytointiprosessi ja sen kulku.
Tutkimuksellisessa osassa toteutettiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus haastattelemalla toimeksiantajan rekrytointia tekeviä työntekijöitä. Haastattelu toteutettiin kesällä 2022 teemahaastatteluna, johon osallistui seitsemän haastateltavaa. Teemahaastattelun kysymykset muodostettiin teoreettisen viitekehyksen avulla. Haastatteluista saatujen vastausten perusteella suurin ongelma toimeksiantajan toteuttamassa rekrytoinnissa on ajan sekä osaamisen puute. Positiivista rekrytointiprosessissa oli uusi käyttöön otettu järjestelmä. Työnantajamielikuva koettiin haasteellisena koronapandemian ja ravintola-alaa kohdanneiden kohujen jälkeen. Rekrytointimarkkinointi koettiin monikanavaisena, mutta sen sisältö koettiin jäykäksi ja teennäiseksi.
Haastattelut analysoitiin ja niiden perusteella kehitettiin toimeksiantajalle rekrytointia helpottavia ehdotuksia, jotka tiivistettiin kuvioksi. Tärkeimmiksi kehitysehdotuksiksi nousivat ulkoistetun tai keskitetyn rekrytoinnin aloittaminen, tiiviimpi yhteistyö ravintoloiden esihenkilöiden välillä, tapahtumiin osallistuminen ja hakijoiden keskuuteen jalkautuminen sekä työnantajamielikuvaan vaikuttaminen vapaamuotoisemman ja helposti lähestyttävämmän sosiaalisen median sisällön avulla.
Asiasanat: Työnantajamielikuva, rekrytointi, rekrytointiprosessi, rekrytointimarkkinointi