Näkökulmia ADHD-oireisten lasten tukemiseen varhaiskasvatuksessa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Saarenpää, Esteri (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111622796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111622796
Tiivistelmä
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ADHD, on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, joka on yksi yleisimmistä lapsuus- ja nuoruusiässä diagnosoitavista häiriöistä. ADHD:n oirekuvaan kuuluvat yliaktiivisuus, impulsiivisuus ja tarkkaamattomuus, ja käytännössä nämä voivat näkyä esimerkiksi itsesäätelyn haasteina.
Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli ”Millaisilla pedagogisilla ja rakenteellisilla tukimuodoilla ADHD-oireisia lapsia voidaan tukea varhaiskasvatuksessa?”. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, ja kuvailevan kirjallisuuskatsauksen analyysimenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Suurin osa kirjallisuuskatsauksen tutkimuksista käsitteli suomalaista varhaiskasvatusta.
Kirjallisuuskatsauksen pohjalta sekä pedagogisiin että rakenteellisiin tukimuotoihin muotoutui kolme eri pääluokkaa. Pedagogisten tukimuotojen pääluokat olivat vuorovaikutukseen liittyvä tuki, lapsiryhmän ohjaaminen sekä osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen. Rakenteellisten tukimuotojen pääluokat olivat kasvatushenkilöstön yhteistyön toimivuus, varhaiskasvattajien ammatillinen osaaminen sekä ryhmäjakojen tekeminen.
Tutkimuksen pohjalta muodostettiin kaksi johtopäätöstä. Ensimmäinen johtopäätös oli, että ADHD-oireisen lapsen tukemisessa korostuu erityisesti vuorovaikutukseen liittyvän tuen merkitys. Toinen johtopäätös oli, että tukimuotojen tulee keskittyä hyvän ja toimivan vahvistamiseen sen sijaan, että tuen järjestämisessä painottuu ongelmakeskeisyys.
Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli ”Millaisilla pedagogisilla ja rakenteellisilla tukimuodoilla ADHD-oireisia lapsia voidaan tukea varhaiskasvatuksessa?”. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, ja kuvailevan kirjallisuuskatsauksen analyysimenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Suurin osa kirjallisuuskatsauksen tutkimuksista käsitteli suomalaista varhaiskasvatusta.
Kirjallisuuskatsauksen pohjalta sekä pedagogisiin että rakenteellisiin tukimuotoihin muotoutui kolme eri pääluokkaa. Pedagogisten tukimuotojen pääluokat olivat vuorovaikutukseen liittyvä tuki, lapsiryhmän ohjaaminen sekä osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen. Rakenteellisten tukimuotojen pääluokat olivat kasvatushenkilöstön yhteistyön toimivuus, varhaiskasvattajien ammatillinen osaaminen sekä ryhmäjakojen tekeminen.
Tutkimuksen pohjalta muodostettiin kaksi johtopäätöstä. Ensimmäinen johtopäätös oli, että ADHD-oireisen lapsen tukemisessa korostuu erityisesti vuorovaikutukseen liittyvän tuen merkitys. Toinen johtopäätös oli, että tukimuotojen tulee keskittyä hyvän ja toimivan vahvistamiseen sen sijaan, että tuen järjestämisessä painottuu ongelmakeskeisyys.