RIISTAKAMEROIDEN SOVELTUVUUS HIRVIKANNAN RAKENTEEN MÄÄRITTELYYN
Hiltunen, Aki (2014)
Hiltunen, Aki
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060411675
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060411675
Tiivistelmä
Tutkimuksessa oli tarkoitus perehtyä riistakameroiden soveltuvuuteen hirvikannan rakenteen määrittelyssä. Tarkoitus oli tutkia, voidaanko riistakameroilla saada luotettavaa kuvaa hirvikannanrakenteesta. Tutkimuksessa on verrattu riistakameroiden kuvien antamaan tietoa hirvihavaintokorteista saatuun tietoon.
Kamera-aineistoa oli kerätty kahden eri metsästysseuran alueelta vuosilta 2010–2013 Pohjois-Savosta. Riistakamerakuvia oli kertynyt yhteensä 14 000 kappaletta ja tutkittavalle ajanjaksolle 659 kappaletta. Hirvihavaintoaineisto oli kerätty samalta ajalta metsästysseurojen toimesta.
Tulevaisuudessa tarvitaan entistä tarkempia menetelmiä hirvikannan rakenteen määrittämisessä, jotta pystyttäisiin antamaan kohdennetusti oikea määrä kaatolupia tietyille maantieteellisille alueille. Kaatoluvat ovat merkittävin hirvikannan rakenteeseen vaikuttava tekijä, jolla hirvikantaa pystytään säätelemään. Tarkka tutkimustieto auttaa kohdentamaan kaatoluvat oikein ja näin ollen hirvien aiheuttamia vahinkoja voidaan ehkäistä, kannanrakennetta muuttamatta.
Riistakameramenetelmää ei kuitenkaan voida pitää lopullisena ratkaisuna, vaan olisi hyvä kehittää muita menetelmiä kannanrakenteen tutkimiseen. Tutkittavalle ajanjaksolle ei kertynyt riittävää määrää materiaalia riistakameroilla, joten tulokset jäivät suppeiksi.
Kamera-aineistoa oli kerätty kahden eri metsästysseuran alueelta vuosilta 2010–2013 Pohjois-Savosta. Riistakamerakuvia oli kertynyt yhteensä 14 000 kappaletta ja tutkittavalle ajanjaksolle 659 kappaletta. Hirvihavaintoaineisto oli kerätty samalta ajalta metsästysseurojen toimesta.
Tulevaisuudessa tarvitaan entistä tarkempia menetelmiä hirvikannan rakenteen määrittämisessä, jotta pystyttäisiin antamaan kohdennetusti oikea määrä kaatolupia tietyille maantieteellisille alueille. Kaatoluvat ovat merkittävin hirvikannan rakenteeseen vaikuttava tekijä, jolla hirvikantaa pystytään säätelemään. Tarkka tutkimustieto auttaa kohdentamaan kaatoluvat oikein ja näin ollen hirvien aiheuttamia vahinkoja voidaan ehkäistä, kannanrakennetta muuttamatta.
Riistakameramenetelmää ei kuitenkaan voida pitää lopullisena ratkaisuna, vaan olisi hyvä kehittää muita menetelmiä kannanrakenteen tutkimiseen. Tutkittavalle ajanjaksolle ei kertynyt riittävää määrää materiaalia riistakameroilla, joten tulokset jäivät suppeiksi.