Migreenihoitajan tarve: kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Luotsila, Miriam (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112123408
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112123408
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitä kirjallisuus kertoo migreenihoitajan tarpeesta migreenipotilaiden hoidossa sekä mitä tehtäviä migreenihoitajalla kuvattiin olevan. Tavoite oli tuottaa tietoa migreenihoitajan tehtävistä osana moniammatillista potilaan hoitoryhmää. Yhteistyötahon toimi Suomen Migreeniyhdistys ry.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuushaussa huomioitiin sekä kotimaiset että kansainväliset tietokannat kuten PubMed ja Medic. Mukaan hyväksyttiin 12 tutkimusta, joista kolme oli suomenkielistä ja yhdeksän englanninkielistä. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat migreenihoitajan hyödyllisyyden potilaan, hoitoketjun ja yhteiskunnan kannalta sekä toivat uutta tietoa migreenihoitajan monipuolisista työtehtävistä varsinkin hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alussa.
Tutkimusten mukaan migreenihoitaja paransi migreenipotilaiden elämänlaatua selvästi, sillä hän pystyi esimerkiksi auttamaan potilaita tunnistamaan migreenikohtauksen mahdolliset laukaisijat, antamaan lääkehoidon ohjausta, tukemaan omahoidossa sekä ohjaamaan päänsärkypäiväkirjan täytössä. Tutkimuksessa selvisi myös, että migreenihoitajan vastaanotto vähensi käyntejä erikoissairaanhoidossa ja helpotti perusterveydenhuollon painetta. Yhteiskunnan kannalta migreenihoitaja vähensi sairauspoissaoloja, lisäsi työtehoa ja auttoi potilaan omaisia ymmärtämään potilaan sairautta.
Markkinoille on myös tullut uusia pelkästään migreenin hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä, biologisia lääkkeitä. Ne ovat kaikki pistettävässä muodossa ja potilas usein tarvitsee pistosohjausta, jota migreenihoitaja voisi antaa.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla selvittää migreenihoitajien koulutus, sopiva työnkuva Suomen olosuhteisiin sekä migreenihoitajien sijoittelu eri terveydenhuollon yksiköihin.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuushaussa huomioitiin sekä kotimaiset että kansainväliset tietokannat kuten PubMed ja Medic. Mukaan hyväksyttiin 12 tutkimusta, joista kolme oli suomenkielistä ja yhdeksän englanninkielistä. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat migreenihoitajan hyödyllisyyden potilaan, hoitoketjun ja yhteiskunnan kannalta sekä toivat uutta tietoa migreenihoitajan monipuolisista työtehtävistä varsinkin hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alussa.
Tutkimusten mukaan migreenihoitaja paransi migreenipotilaiden elämänlaatua selvästi, sillä hän pystyi esimerkiksi auttamaan potilaita tunnistamaan migreenikohtauksen mahdolliset laukaisijat, antamaan lääkehoidon ohjausta, tukemaan omahoidossa sekä ohjaamaan päänsärkypäiväkirjan täytössä. Tutkimuksessa selvisi myös, että migreenihoitajan vastaanotto vähensi käyntejä erikoissairaanhoidossa ja helpotti perusterveydenhuollon painetta. Yhteiskunnan kannalta migreenihoitaja vähensi sairauspoissaoloja, lisäsi työtehoa ja auttoi potilaan omaisia ymmärtämään potilaan sairautta.
Markkinoille on myös tullut uusia pelkästään migreenin hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä, biologisia lääkkeitä. Ne ovat kaikki pistettävässä muodossa ja potilas usein tarvitsee pistosohjausta, jota migreenihoitaja voisi antaa.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla selvittää migreenihoitajien koulutus, sopiva työnkuva Suomen olosuhteisiin sekä migreenihoitajien sijoittelu eri terveydenhuollon yksiköihin.