Media osana lapsen maailmankuvan rakentumista: media-alan ammattilaisten vastuullinen rooli lastenkulttuurin representaatioiden luojina
Tuohimaa, Ruska (2022)
Tuohimaa, Ruska
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223519
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223519
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää median asemaa niin lapsen
maailmankuvan kuin minäkuvan rakentumisessa ja media-alan sisältöjä tuottavien
roolia sen luojina. Tutkimusmatka on tyyliltään kerronnallinen ja pohjautuu niin
sisällönanalyysiin kuin Carlo Ginzburgin johtolankametodiin. Käytännössä tämä
tarkoittaa sitä, että tutkimus etenee salapoliisimaisesti etsien kirjallisuudesta
johtolangoiksi nousevia teemoja, joiden avulla rakennetaan suurempaa kokonaiskuvaa
ilmiöstä.
Aihetta lähdetään tutkimaan aluksi huomioiden lapsen iän vaikutus siihen, miten he
voivat vastaanottaa mediasisältöjä. Tämän jälkeen perehdytään median rooliin lapsen
maailmankuvan luojana. Tutkimusmatka jatkuu tutustumalla siihen, kenen äänellä
lastenohjelmat puhuvat eli keitä median sisällöt eniten edustavat. Lopuksi tutustutaan
siihen, minkä vuoksi hahmojen moninaisuus on tärkeää.
Opinnäytetyössä havaitaan, että lapsen ikä vaikuttaa siihen, minkälaista sisältöä heille
voi tarjota kunkin ikävaiheen kehitystehtävät huomioiden. Media-alan ammattilaisten
tekemät valinnat ja rajaukset luovat representaatioita, joilla on suuri vaikutus niin
lapsen minäkuvan kuin maailmankuvan kehittymiseen. Kirjallisuudesta on
havaittavissa, että lastenohjelmissa eniten edustettu ryhmä ovat keskiluokkaiset,
vammattomat valkoiset pojat. On tärkeää luoda moninaista lastenkulttuuria, sillä
representaatioiden ulkopuolelle jäämisen on todettu vaikuttavan negatiivisesti
erityisesti alakouluikäisen lapsen itsetuntoon. Media-alan ammattilaisella on siten
vastuullinen rooli, sillä hänen luomansa sisällöt vaikuttavat monella tapaa lapsen
käsitykseen niin maailmasta kuin itsestään.
maailmankuvan kuin minäkuvan rakentumisessa ja media-alan sisältöjä tuottavien
roolia sen luojina. Tutkimusmatka on tyyliltään kerronnallinen ja pohjautuu niin
sisällönanalyysiin kuin Carlo Ginzburgin johtolankametodiin. Käytännössä tämä
tarkoittaa sitä, että tutkimus etenee salapoliisimaisesti etsien kirjallisuudesta
johtolangoiksi nousevia teemoja, joiden avulla rakennetaan suurempaa kokonaiskuvaa
ilmiöstä.
Aihetta lähdetään tutkimaan aluksi huomioiden lapsen iän vaikutus siihen, miten he
voivat vastaanottaa mediasisältöjä. Tämän jälkeen perehdytään median rooliin lapsen
maailmankuvan luojana. Tutkimusmatka jatkuu tutustumalla siihen, kenen äänellä
lastenohjelmat puhuvat eli keitä median sisällöt eniten edustavat. Lopuksi tutustutaan
siihen, minkä vuoksi hahmojen moninaisuus on tärkeää.
Opinnäytetyössä havaitaan, että lapsen ikä vaikuttaa siihen, minkälaista sisältöä heille
voi tarjota kunkin ikävaiheen kehitystehtävät huomioiden. Media-alan ammattilaisten
tekemät valinnat ja rajaukset luovat representaatioita, joilla on suuri vaikutus niin
lapsen minäkuvan kuin maailmankuvan kehittymiseen. Kirjallisuudesta on
havaittavissa, että lastenohjelmissa eniten edustettu ryhmä ovat keskiluokkaiset,
vammattomat valkoiset pojat. On tärkeää luoda moninaista lastenkulttuuria, sillä
representaatioiden ulkopuolelle jäämisen on todettu vaikuttavan negatiivisesti
erityisesti alakouluikäisen lapsen itsetuntoon. Media-alan ammattilaisella on siten
vastuullinen rooli, sillä hänen luomansa sisällöt vaikuttavat monella tapaa lapsen
käsitykseen niin maailmasta kuin itsestään.
