Sosiaalipedagoginen hevostoiminta työntekijöiden kuvaamana

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden näkemyksiä sosiaalipedagogisen hevostoiminnan määrittelystä ja edellytyksistä. Tutkimuksen tavoitteena oli myös lisätä sosiaalipedagogisen hevostoiminnan tunnettavuutta sosiaalialalla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu sosiaalipedagogisen hevostoiminnan tunnuspiirteisiin, sosiaalipedagogiikkaan sekä hevosen käyttöön kuntoutuksen apuvälineenä.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta henkilöä, joilla oli kokemusta sosiaalipedagogisen hevostoiminnan järjestämisestä.

Tutkimuksen tuloksista nousi esiin kaksi määritelmää sosiaalipedagogiselle hevostoiminnalle. Haastateltavien mukaan hevostoiminta on kuntouttavaa toimintaa ja työmenetelmä. Toiminnan asiakaskunta on hyvin moninainen, mutta pääpaino on lapsissa ja nuorissa. Haastateltavien mukaan toiminta on aina suunniteltua ja tavoitteellista. Toiminnassa korostuvat elämyksellisyys, toiminnallisuus, vuorovaikutus sekä yhteisöllisyys riippuen toiminnan toteuttamistavasta.

Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan suurimmaksi edellytykseksi nähtiin turvallisuus. Turvallisuus koski niin hevosta kuin talliympäristöä. Ohjaajan taas täytyy olla ammattitaitoinen ja nähdä mahdolliset vaaratilanteet. Edellytyksistä keskustellessa esiin nousi myös se, ovatko edellä mainitut seikat välttämätön edellytys toiminnalle vai vain sellainen asia, joka pitää ottaa huomioon. Jälkimmäisen näkemyksen mukaan toimintaa voi toteuttaa lähes missä vain niillä resursseilla, joita on sillä hetkellä käytössä.

The purpose of this thesis was to find out workers` viewpoints about the definitions and requirements of socio-pedagogical horse activity. The aim was also to increase the knowledge of socio-pedagogical horse activity in social services. The theoretical background of the thesis was based on the characteristics of the socio-pedagogical horse activity, social pedagogy and the use of horses as tools in rehabilitation. The thesis was carried out as a qualitative research and the data was collected by a theme interview. The research material from the interviews was analyzed by using the content analysis method. There were six persons who were interviewed for this thesis. The interviewees had experience of running socio-pedagogical horse activity.

The results of this thesis showed that the interviewees had two definitions about socio-pedagogical horse activity. According to the interviewees, socio-pedagogical horse activity is rehabilitating activity and a work method. According to the results, the clientele of the horse activity is very versatile, but the main stress is on children and adolescents. According to the interviewees, horse activity is premeditated and goal-directed. Intense experience, communality, functionality and interaction are highlighted on horse activity depending on the way it is executed.

Safety was seen as the main requirement in socio-pedagogical horse activity. Safety concerns both the horse and the environment in the stable. The instructor again needs to be qualified and must see the possible danger situations. The interviewees defined differently the fact whether the above-mentioned things were unconditional requirements or just something that needs to be taken into consideration. According to the latter view, the horse activity can be executed almost anywhere with the existing resources.