Kuntoutumisen jatkuminen kotihoidossa
Järveläinen, Hanna (2014)
Järveläinen, Hanna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060311540
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060311540
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kotihoidon piiriin siirtyneiden asiakkaiden toimintakykyä ja kaatumisriskiä sairaalajakson aikana, kartoittaa kuntoutumisen edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä esittää kehittämisehdotuksia kuntoutusprosessin parantamiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää sairaalasta kotihoitoon siirtyvien asiakkaiden kuntoutumisprosessin kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen. Määrällisen osuuden aineistona käytettiin Eksoten Kuntouttava kotiutuminen -pilotointiin osallistuneiden, kotihoidon palvelujen piiriin siirtyneiden asiakkaiden (N=26) toimintakykymittareiden ja kaatumisvaara-arviointien tuloksia. Laadullinen aineisto kerättiin haastattelemalla kotihoidon asiakkaita (n=2) ja kuntoutusvastaavia (n=5). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin sekä aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella suurin osa sairaalasta kotihoitoon siirtyneistä asiakkaista on toimintakyvyltään heikkoja, ja heidän kaatumisriskinsä on suurentunut. Kuntoutumisen jatkumista edistää henkilökunnan positiivinen suhtautuminen ja riittävä osaaminen, asiakkaan motivaatio ja sosiaalisen verkoston tuki, riittävät asiakaslähtöiset palvelut sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä. Kuntoutussuunnitelma koettiin merkityksellisenä asiakkaan tavoitteellisessa kuntoutumisprosessissa. Kuntoutumisen jatkumisen esteitä ovat henkilöstön, asiakkaiden ja omaisten kielteiset asenteet, kotihoidon erilaiset fyysiset ympäristöt sekä asiakkaiden niukka sosiaalinen tuki omaisilta ja ystäviltä. Kokonaisvaltaisen kuntoutumisen tukemiselle tuovat haasteita myös tiedonkulun ongelmat, henkilökunnan osaamisen puutteet sekä kotihoidon niukat resurssit. Lisäksi haasteita aiheuttaa se, että asiakkailla ja omaisilla on epärealistisia odotuksia kotihoidon palveluita kohtaan.
Riittävillä resursseilla ja henkilöstön osaamista vahvistamalla voidaan parantaa asiakkaiden toimintakyvyn tukemista kotihoidossa. Hyvä tiedonkulku kuntoutusprosessiin osallistuvien kesken sekä kotihoidon kuntouttavista toimintatavoista tiedottaminen mahdollistavat kaikkien toimijoiden osallistumisen asiakkaan toimintakyvyn tukemiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen. Määrällisen osuuden aineistona käytettiin Eksoten Kuntouttava kotiutuminen -pilotointiin osallistuneiden, kotihoidon palvelujen piiriin siirtyneiden asiakkaiden (N=26) toimintakykymittareiden ja kaatumisvaara-arviointien tuloksia. Laadullinen aineisto kerättiin haastattelemalla kotihoidon asiakkaita (n=2) ja kuntoutusvastaavia (n=5). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin sekä aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella suurin osa sairaalasta kotihoitoon siirtyneistä asiakkaista on toimintakyvyltään heikkoja, ja heidän kaatumisriskinsä on suurentunut. Kuntoutumisen jatkumista edistää henkilökunnan positiivinen suhtautuminen ja riittävä osaaminen, asiakkaan motivaatio ja sosiaalisen verkoston tuki, riittävät asiakaslähtöiset palvelut sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä. Kuntoutussuunnitelma koettiin merkityksellisenä asiakkaan tavoitteellisessa kuntoutumisprosessissa. Kuntoutumisen jatkumisen esteitä ovat henkilöstön, asiakkaiden ja omaisten kielteiset asenteet, kotihoidon erilaiset fyysiset ympäristöt sekä asiakkaiden niukka sosiaalinen tuki omaisilta ja ystäviltä. Kokonaisvaltaisen kuntoutumisen tukemiselle tuovat haasteita myös tiedonkulun ongelmat, henkilökunnan osaamisen puutteet sekä kotihoidon niukat resurssit. Lisäksi haasteita aiheuttaa se, että asiakkailla ja omaisilla on epärealistisia odotuksia kotihoidon palveluita kohtaan.
Riittävillä resursseilla ja henkilöstön osaamista vahvistamalla voidaan parantaa asiakkaiden toimintakyvyn tukemista kotihoidossa. Hyvä tiedonkulku kuntoutusprosessiin osallistuvien kesken sekä kotihoidon kuntouttavista toimintatavoista tiedottaminen mahdollistavat kaikkien toimijoiden osallistumisen asiakkaan toimintakyvyn tukemiseen.