Sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia työhyvinvointiin vaikuttavista asioista
Lindroos, Laura; Everi, Viivi (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112524195
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112524195
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia työhyvinvoinnista ja työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Opinnäytetyö tehtiin osana Laurea-ammattikorkeakoulun ja Sairaanhoitajaliiton yhteistä Hyvinvoiva terveydenhuolto -hanketta, joka oli opinnäytetyön toimeksiantaja. Opinnäytetyön aineisto oli yhden Laurea-ammattikorkeakoulun kampuksen sairaanhoitajaopiskelijoiden kolmanteen harjoitteluun liittyvä kirjallinen työ keväällä 2022. Jokaisella opiskelijalla oli harjoittelutehtävä, joka koostui 10 aiheesta. Tehtävä käsitteli työhyvinvointia. Aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin työssä ohjaamista ja uuteen tehtävään perehdyttämistä, työhyvinvointiin vaikuttavia asioita työelämässä sekä keinoja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Teoriapohja perustuu kirjallisuuteen ja tieteellisiin artikkeleihin. Opinnäytetyössä on huomioitu myös opinnäytetyön aiheisiin liittyviä aikaisempia tutkimuksia.
Opinnäytetyön tulosten mukaan opiskelijat kokivat työhön perehdyttämisen ja ohjaamisen sekä erittäin tärkeänä, että työhyvinvointia lisäävänä asiana. Opiskelijat saivat harjoitteluidensa aikana monenlaista palautetta muun muassa potilailta, esihenkilöiltä ja ohjaajilta. Palautteen saaminen lisäsi ammatillista kehittymistä, varmisti oman osaamistason ymmärtämisen ja toi varmuutta. Vastausten perusteella johtaminen ei näkynyt kovin vahvasti opiskelijoille harjoittelun aikana, he kokivat kuitenkin hyvän johtamisen tukevan työssä jaksamista. Opiskelijamyönteinen työyhteisö tuki tulosten mukaan opiskelijoiden työssä jaksamista. Vuorotyö ja työvuorosuunnittelu vaikuttivat palautumiseen omien palautumiskeinojen lisäksi. Työhyvinvointia tukevina asioina opiskelijat pitivät toimivia palautumiskeinoja, palautteen saamista ja antamista sekä avointa keskusteluilmapiiriä. Työhyvinvointia kuormittavina asioina koettiin haastavat potilastapaukset, liian vähäinen palautumisaika työvuorojen välillä sekä epätyydyttävä ohjaaminen.
Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia, miten opinnäytetyön tuloksia voitaisiin hyödyntää opiskelijoiden ohjaamisen varmistamiseksi työelämässä. Sekä olisiko opiskelijoiden työssä jaksaminen parempaa, jos työhyvinvointiin liittyvän ohjaus aloitettaisiin heti opiskeluiden alussa?
Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin työssä ohjaamista ja uuteen tehtävään perehdyttämistä, työhyvinvointiin vaikuttavia asioita työelämässä sekä keinoja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Teoriapohja perustuu kirjallisuuteen ja tieteellisiin artikkeleihin. Opinnäytetyössä on huomioitu myös opinnäytetyön aiheisiin liittyviä aikaisempia tutkimuksia.
Opinnäytetyön tulosten mukaan opiskelijat kokivat työhön perehdyttämisen ja ohjaamisen sekä erittäin tärkeänä, että työhyvinvointia lisäävänä asiana. Opiskelijat saivat harjoitteluidensa aikana monenlaista palautetta muun muassa potilailta, esihenkilöiltä ja ohjaajilta. Palautteen saaminen lisäsi ammatillista kehittymistä, varmisti oman osaamistason ymmärtämisen ja toi varmuutta. Vastausten perusteella johtaminen ei näkynyt kovin vahvasti opiskelijoille harjoittelun aikana, he kokivat kuitenkin hyvän johtamisen tukevan työssä jaksamista. Opiskelijamyönteinen työyhteisö tuki tulosten mukaan opiskelijoiden työssä jaksamista. Vuorotyö ja työvuorosuunnittelu vaikuttivat palautumiseen omien palautumiskeinojen lisäksi. Työhyvinvointia tukevina asioina opiskelijat pitivät toimivia palautumiskeinoja, palautteen saamista ja antamista sekä avointa keskusteluilmapiiriä. Työhyvinvointia kuormittavina asioina koettiin haastavat potilastapaukset, liian vähäinen palautumisaika työvuorojen välillä sekä epätyydyttävä ohjaaminen.
Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia, miten opinnäytetyön tuloksia voitaisiin hyödyntää opiskelijoiden ohjaamisen varmistamiseksi työelämässä. Sekä olisiko opiskelijoiden työssä jaksaminen parempaa, jos työhyvinvointiin liittyvän ohjaus aloitettaisiin heti opiskeluiden alussa?