Hybridijohtamisen kehittäminen
Stojanov, Charlotte; Eklöf, Jessica (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112724319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112724319
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia toimeksiantajayrityksemme, Fujitsu Finland Oy:n, hybridijohtamisen haasteita, onnistumisia ja vaikutuksia hybridityöskentelyyn. Koronapandemian myötä Fujitsu Finland Oy:n henkilöstö on siirtynyt pääosin täysin hybridityöskentely malliin. Tutkimuksen lopputuloksen tavoitteena oli löytää kehittämiskohteita ja uusia keinoja henkilöstön tukemiseen monipaikkaisessa työssä.
Työmme alkoi aiheen tietoperustan kokoamisella ja se koostuu etätyöstä, hybridityöstä ja hybridijohtamisesta. Tietoperusta on toiminut pohjana jokaisessa tutkimuksen eri vaiheessa, tutkimussuunnitelmasta kehitysehdotuksiin.
Toteutimme opinnäytetyömme monimenetelmätutkimuksena. Tämä tarkoittaa sitä, että käytimme laadullista- sekä määrällistä tutkimusmenetelmää tutkimusaineiston kokoamisessa. Halusimme saada tutkimukseemme niin esihenkilöiden, kuin työntekijöidenkin kannan hybridityöskentelyn ja -johtamisen nykyisestä tilanteesta toimeksiantajayrityksessämme. Laadullisessa tutkimusmenetelmässä haastattelimme viittä esihenkilöä yksilöhaastatteluina. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Litteroinnin jälkeen aineisto analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä.
Määrällisessä tutkimusmenetelmässä loimme kyselyn koko toimeksiantajayrityksellemme. Kysely julkaistiin toimeksiantajayrityksen intranetissä ilmoituksena ja vastausaikaa kyselyyn oli viikko. Saimme yhteensä 249 vastausta kyselyymme, jonka jälkeen kyselyn tulokset analysoitiin.
Tutkimustuloksissa tuli esille henkilöstön yleinen tyytyväisyys hybridityöskentelyyn ja -johtamiseen. Esimerkiksi 85% mielestä neuvojen ja avun saanti on yhtä helposti saatavilla niin etänä kuin fyysisellä työpaikalla ja 78% mielestä nykyinen tuki esihenkilöltä on riittävä.
Tutkimustuloksissa tuli esille myös yhteisöllisyyden väheneminen ja selkeiden pelisääntöjen puuttuminen hybridityöskentelystä.
Tutkimustulosten perusteella kehityskohteina nähtiin yhteiset pelisäännöt, yhteisöllisyyden parantaminen, esihenkilöön luottamisen nostaminen sekä ajankäytön kehittäminen.
Työmme alkoi aiheen tietoperustan kokoamisella ja se koostuu etätyöstä, hybridityöstä ja hybridijohtamisesta. Tietoperusta on toiminut pohjana jokaisessa tutkimuksen eri vaiheessa, tutkimussuunnitelmasta kehitysehdotuksiin.
Toteutimme opinnäytetyömme monimenetelmätutkimuksena. Tämä tarkoittaa sitä, että käytimme laadullista- sekä määrällistä tutkimusmenetelmää tutkimusaineiston kokoamisessa. Halusimme saada tutkimukseemme niin esihenkilöiden, kuin työntekijöidenkin kannan hybridityöskentelyn ja -johtamisen nykyisestä tilanteesta toimeksiantajayrityksessämme. Laadullisessa tutkimusmenetelmässä haastattelimme viittä esihenkilöä yksilöhaastatteluina. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Litteroinnin jälkeen aineisto analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä.
Määrällisessä tutkimusmenetelmässä loimme kyselyn koko toimeksiantajayrityksellemme. Kysely julkaistiin toimeksiantajayrityksen intranetissä ilmoituksena ja vastausaikaa kyselyyn oli viikko. Saimme yhteensä 249 vastausta kyselyymme, jonka jälkeen kyselyn tulokset analysoitiin.
Tutkimustuloksissa tuli esille henkilöstön yleinen tyytyväisyys hybridityöskentelyyn ja -johtamiseen. Esimerkiksi 85% mielestä neuvojen ja avun saanti on yhtä helposti saatavilla niin etänä kuin fyysisellä työpaikalla ja 78% mielestä nykyinen tuki esihenkilöltä on riittävä.
Tutkimustuloksissa tuli esille myös yhteisöllisyyden väheneminen ja selkeiden pelisääntöjen puuttuminen hybridityöskentelystä.
Tutkimustulosten perusteella kehityskohteina nähtiin yhteiset pelisäännöt, yhteisöllisyyden parantaminen, esihenkilöön luottamisen nostaminen sekä ajankäytön kehittäminen.