Mistä löytyy digituki? : Muutoslaboratoriotyöskentelyn® osallistuva havainnointi

Abstract

Nykyaikana digitaitoja tarvitaan yhä enemmän. Ne ovat tulleet lähes välttämättömiksi arkipäiväisien palvelujen käytössä. Kuitenkaan näitä taitoja, tai välineitä niiden harjaannuttamiseen ei löydy läheskään kaikilta. Vuoden 2022 aikana Espoossa järjestettiin viisi yhteisöpajaa, joissa pyrittiin kehittämään matalan kynnyksen digituen järjestämistä. Yhteisöpajojen tarkoituksena oli saada eri toimijat visioimaan ja toteuttamaan konkreettisia muutoksia. Seurasimme yhteisöpajojen prosessia ja tässä artikkelissa kerromme sen työskentelyn vaiheista ja lopputuloksista.

Artikkelin tavoitteena oli käsitellä yhteisöpajojen vaiheita ja niissä syntyviä muutoskokeiluita. Tavoitteena oli seurata, analysoida ja kuvata niitä vaiheita. Menetelmien kannalta keskityttiin toimintatutkimukseen, osallistuvaan havainnointiin sekä etnografiaan. Nämä toteutuivat yhteisöpajojen suunnitteluun ja järjestämiseen osallistumalla.

Menetelmänä havainnointi antoi mahdollisuuden kulkea osallistujien mukana ja jakaa tietoa heidän kanssaan. Muutoslaboratoriomenetelmän hyödyntäminen on ollut monelle yhteisöpajaan osallistuneelle uusi kokemus, ja aluksi voinut vaikuttaa epäselvältä. Kuitenkin sitoutuneiden ja ammattitaitoisten fasilitaattorien avulla prosessi mahdollistui. Yhteisöpajat olivat onnistunut kokonaisuus, ja niissä tehty työ koettiin merkitykselliseksi. Tuloksina saadut muutoskokeilut on mahdollista jalkauttaa digityön kentälle.

Työskentely sanoitti monia digituen haasteita ja niiden ilmenemistä eri toimijoiden työkentillä. Yhteisöpajoissa syntyi kolme eri muutoskokeilua, joilla pyrittiin muuttamaan nykyisten toimintatapojen haasteita. Nämä olivat; lausunnon tekeminen koskien toimeentulotukilain muutosta, digituen symbolin kehittäminen ja kaikille ymmärrettävän digikielen työstäminen.

Nowadays, digital skills are needed more than ever before. They have become almost essential for everyday services. However, not everyone has these skills, or the tools to practice them. During 2022, five community workshops were organised in Espoo to develop the arranging of low-threshold digital support. The objective of these workshops was to involve different practitioners in envisioning and implementing tangible changes. We followed the process of the community workshops and in this article, we describe the phases and results of their work.

The intent of this article was to discuss the stages of the community workshops and the developmental experiments that emerged from them. The objective was to follow, analyse and describe those stages. In terms of methods, the focus was on action research, participant observation and ethnography. These were carried out by participating in the designing and organisation of the community workshops.

Observation, as a research method, allowed us to walk alongside the participants and have them share their knowledge with us. The use of the Change Laboratory method was a new experience for many of the participants in the community workshops and may have seemed unfamiliar at first. However, with the help of committed and skilled facilitators, the process became possible. The workshops were a success, and the work was seen as meaningful. The results of the developmental experiments can be implemented by the providers of digital support.

The process helped put into words many of the challenges that digital support faces and how they manifest themselves in the work of the different practitioners. Three different developmental experiments, which aimed to challenge the current practices, emerged from the community workshops. The experiments were: making a statement on the amending of the Act on Social Assistance, developing a symbol for digital support, and working on a vocabulary of digital terms that is understandable to all.