Tilaohjaamisen monet muodot : taideteokset tilaohjaamiseen apuvälineenä
Teponoja, Tuukka (2022)
Teponoja, Tuukka
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112924890
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112924890
Tiivistelmä
Etsittiin ratkaisuja taidenäyttelyissä ilmeneviin navigaatio-ongelmiin erityisesti lukusuunnan toteutumista ajatellen ja esiteltiin tilallinen lukusuuntasommittelu käsitteellisenä työkaluna.
Aihetta lähestyttiin empiirisesti tutkimalla tilaohjaamisen muotoutumista ja kerronnallisia mahdollisuuksia. Ohjaamisen psykologista ja sosiaalista puolta tarkasteltiin tilakerronnan, tilakäyttäytymisen ja emootiovaikuttamisen kautta.
Taiteellinen osio esitteli kolme tilaohjaamiseen pyrkivää installaatioteosta jotka yhdistelivät valmisesineitä ja veistosmaisesti toteutettuja objekteja. Teoksissa huomioitiin myös vaihteleviin näyttelyolosuhteisiin mukautuvuus.
Selvitettiin taideteosten käyttämistä tilaohjaavina elementteinä ja todetaan käyttötarkoitukseen soveltuvuus vain huomiopisteinä.
Tilallisen lukusuuntasommittelun kannalta tärkeimmäksi tekijäksi todetaan kiertosuunta. Solutions were sought to the navigation problems in art exhibitions, especially with regard to the realization of the reading direction. Spatial reading direction composition was presented as a conceptual tool to overcome this.
The topic was approached empirically by examining the possibilities of spatial narrative and how different motives guide it. The psychological and social aspects guidance were also examined through spatial narration, spatial behavior, and emotional impact.
The artistic section presented three installation works aimed at spatial guiding. Adaptability to changing exhibition conditions was also taken into account in the works.
The use of works of art as guiding elements was investigated and their suitability for use is stated to be only as points of attention.
The most important factor for the spatial direction composition is found to be the direction of rotation.
Aihetta lähestyttiin empiirisesti tutkimalla tilaohjaamisen muotoutumista ja kerronnallisia mahdollisuuksia. Ohjaamisen psykologista ja sosiaalista puolta tarkasteltiin tilakerronnan, tilakäyttäytymisen ja emootiovaikuttamisen kautta.
Taiteellinen osio esitteli kolme tilaohjaamiseen pyrkivää installaatioteosta jotka yhdistelivät valmisesineitä ja veistosmaisesti toteutettuja objekteja. Teoksissa huomioitiin myös vaihteleviin näyttelyolosuhteisiin mukautuvuus.
Selvitettiin taideteosten käyttämistä tilaohjaavina elementteinä ja todetaan käyttötarkoitukseen soveltuvuus vain huomiopisteinä.
Tilallisen lukusuuntasommittelun kannalta tärkeimmäksi tekijäksi todetaan kiertosuunta.
The topic was approached empirically by examining the possibilities of spatial narrative and how different motives guide it. The psychological and social aspects guidance were also examined through spatial narration, spatial behavior, and emotional impact.
The artistic section presented three installation works aimed at spatial guiding. Adaptability to changing exhibition conditions was also taken into account in the works.
The use of works of art as guiding elements was investigated and their suitability for use is stated to be only as points of attention.
The most important factor for the spatial direction composition is found to be the direction of rotation.