Omasote-palvelun vaikutukset sairaanhoitajien työ- ja toimintatapoihin Kainuun sotessa
Möttönen, Riitta; Schroderus, Eeva (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120225953
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120225953
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on saada kansalaiset aktiivisemmiksi oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Tähän pyrkimykseen sisältyy tärkeänä osana sähköiset terveyspalvelut, joiden tarjontaa lisätään ja kehitetään jatkuvasti. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee tätä kehitystä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksella.
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymällä on käytössään sähköinen asiointipalvelu, Kainuun Omasote. Omasotea käyttävät Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hoitohenkilöstön lisäksi myös osa heidän asiakkaistaan. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Omasote-alusta vaikuttaa sairaanhoitajien työ- ja toimintatapoihin sekä löytää kehittämiskohteita tulevaisuuden kehitystyötä silmällä pitäen.
Kohderyhmäksi valittiin yhdessä opinnäytetyön toimeksiantajan kanssa terveysasemilla vastaanottotyötä tekevät sairaanhoitajat ja muutamien Kainuun keskussairaalan poliklinikoiden hoitajat, jotka käyttävät Omasotea työskentelyvälineenään.
Aineisto kerättiin sähköisessä muodossa Webropol-ohjelmaa käyttäen. Sähköiseen kyselyyn vastasi 54 sairaanhoitajaa. Vastaajien keskimääräinen ikä oli 40.7 vuotta ja työkokemus keskimäärin 13.5 vuotta.
Kyselylomake sisälsi asteikollisten monivalintakysymysten lisäksi yhden avoimen kysymyksen, eli käytimme monimenetelmäistä lähestymistapaa. Tutkimusmenetelminä käytimme rinnakkain kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimustapaa.
Opinnäytetyössä tehdyssä kyselyssä on taustakysymyksin huomioitu vastaajien ikä, työkokemus hoitotyössä sekä toimipaikan alue. Esitimme kysymyksissämme 13 eri väittämää sekä yhden NPS-kysymyksen (Net Promoter Score), jolla selvitettiin, kuinka todennäköisesti henkilö suosittelisi Omasotea kollegoilleen asteikolla 0–10 sekä yhden avoimen kysymyksen koskien vastaajien omakohtaisia kehittämisideoita. Kvantitatiivisen kyselyn vastaukset on eritelty frekvenssein sekä prosenttiluvuin. Omasote alusta koettiin helppokäyttöiseksi ja alustan toimintavarmuuteen oltiin tyytyväisiä. Yli puolet vastaajista koki saamansa opastuksen alustan käyttöön riittäväksi, loput vastaajista olivat joko osittain tai täysin eri mieltä.
Kvalitatiivinen aineisto on analysoitu induktiivisella sisällönanalyysillä. Aineistosta esiin nousseiden vastausten perusteella voimme päätellä, että käyttäjät olivat tyytyväisiä yhteydenpidon helppouteen ja nopeuteen. Käytön opastusta toivottiin niin hoitajille, asiakkaille kuin myös lääkäreille. Valmiita potilasohjeita Omasote-alustalle kaivattiin lisää. Myös viestien kohdentuminen epätarkoituksenmukaisesti koettiin sairaanhoitajia kuormittavana tekijänä. Omasote ei kaikilta osin vastannut hoitotyön tarpeita, ja alustan käyttö ohitettiin soittamalla asiakkaalle. Tietoturvan osalta suurin ongelma oli viestien kohdentuminen. Kehittämisideoita esitettiin lukuisa määrä, ja opinnäytetyön toimeksiantaja voi hyödyntää saatuja vastauksia Omasote-alustan kehittämisessä.
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymällä on käytössään sähköinen asiointipalvelu, Kainuun Omasote. Omasotea käyttävät Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hoitohenkilöstön lisäksi myös osa heidän asiakkaistaan. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Omasote-alusta vaikuttaa sairaanhoitajien työ- ja toimintatapoihin sekä löytää kehittämiskohteita tulevaisuuden kehitystyötä silmällä pitäen.
Kohderyhmäksi valittiin yhdessä opinnäytetyön toimeksiantajan kanssa terveysasemilla vastaanottotyötä tekevät sairaanhoitajat ja muutamien Kainuun keskussairaalan poliklinikoiden hoitajat, jotka käyttävät Omasotea työskentelyvälineenään.
Aineisto kerättiin sähköisessä muodossa Webropol-ohjelmaa käyttäen. Sähköiseen kyselyyn vastasi 54 sairaanhoitajaa. Vastaajien keskimääräinen ikä oli 40.7 vuotta ja työkokemus keskimäärin 13.5 vuotta.
Kyselylomake sisälsi asteikollisten monivalintakysymysten lisäksi yhden avoimen kysymyksen, eli käytimme monimenetelmäistä lähestymistapaa. Tutkimusmenetelminä käytimme rinnakkain kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimustapaa.
Opinnäytetyössä tehdyssä kyselyssä on taustakysymyksin huomioitu vastaajien ikä, työkokemus hoitotyössä sekä toimipaikan alue. Esitimme kysymyksissämme 13 eri väittämää sekä yhden NPS-kysymyksen (Net Promoter Score), jolla selvitettiin, kuinka todennäköisesti henkilö suosittelisi Omasotea kollegoilleen asteikolla 0–10 sekä yhden avoimen kysymyksen koskien vastaajien omakohtaisia kehittämisideoita. Kvantitatiivisen kyselyn vastaukset on eritelty frekvenssein sekä prosenttiluvuin. Omasote alusta koettiin helppokäyttöiseksi ja alustan toimintavarmuuteen oltiin tyytyväisiä. Yli puolet vastaajista koki saamansa opastuksen alustan käyttöön riittäväksi, loput vastaajista olivat joko osittain tai täysin eri mieltä.
Kvalitatiivinen aineisto on analysoitu induktiivisella sisällönanalyysillä. Aineistosta esiin nousseiden vastausten perusteella voimme päätellä, että käyttäjät olivat tyytyväisiä yhteydenpidon helppouteen ja nopeuteen. Käytön opastusta toivottiin niin hoitajille, asiakkaille kuin myös lääkäreille. Valmiita potilasohjeita Omasote-alustalle kaivattiin lisää. Myös viestien kohdentuminen epätarkoituksenmukaisesti koettiin sairaanhoitajia kuormittavana tekijänä. Omasote ei kaikilta osin vastannut hoitotyön tarpeita, ja alustan käyttö ohitettiin soittamalla asiakkaalle. Tietoturvan osalta suurin ongelma oli viestien kohdentuminen. Kehittämisideoita esitettiin lukuisa määrä, ja opinnäytetyön toimeksiantaja voi hyödyntää saatuja vastauksia Omasote-alustan kehittämisessä.