Mäntsälän muuttoliike 2017-2021
Malila, Joni (2022)
Malila, Joni
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120226000
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120226000
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli Mäntsälän kunnan muuttoliike vuosilta 2017–2021. Työn tarkoituksena oli löytää tilastotietoa viideltä kuluneelta vuodelta ja selvittää viiden vuoden muuttoliikkeen tulos Mäntsälässä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin pitkittäistutkimusta viideltä mainitulta vuodelta. Tutkimukseen hyödynnettiin tilastokeskuksen tekemää dataa muuttoliikkeestä kunnittain. Työ rajattiin tutkimaan viimeistä viittä vuotta, ja tutkimukseen otettiin, myös mukaan maahanmuuton tuoma muuttoliike, sekä vertailu kuuma-seudulla tapahtuvaan muuttoliikkeeseen.
Opinnäytetöitä on Mäntsälän kuntaan tehty jo useita ja tämä työ toimiikin jatkumona Samuli Kuusiston tutkimukselle, jossa tutkittiin Mäntsälän muuttoliikettä vuodelta 2017–2018. Tilastokeskuksen data rajattiin keskittymään väkilukuun, sekä muuttoliikkeeseen väestönä. Työssä ei paneuduta syvemmin yksittäisiin muuttoliikkeen syihin.
Tutkimuksessa voidaan päätellä, että suurin poismuuttaja ikäluokka Mäntsälästä on nuoret aikuiset. Kuuma-seutu vertailussa voidaan myös todeta, se että Mäntsälä häviää melkein jokaiselle naapuri kunnalle muuttoliikkeessä. Täten toteama on selkeä, Mäntsälässä ei ole nuorille aikuisille tarpeeksi joko työpaikkoja tai jatko-opiskelu mahdollisuuksia. Mäntsälä on kuitenkin saanut muuttoliikkeen uudelleen nousuun muutaman negatiivisen kunnassa tapahtuneen väestönlaskun myötä.
Mahdollisia jatkotutkimuksia tästä aiheesta voi tehdä melkeinpä loputtomiin. Pitkittäistutkimuksia voidaan tehdä, kun aikaa kuluu ja tätäkin opinnäytetyötä voidaan hyödyntää jatkotutkimuksissa. Jatkotutkimuksessa voidaan myös paneutua Mäntsälään pitkältä ajalta tapahtuviin poismuuton syihin, tai peräti jopa tulomuuton syihin. Näin Mäntsälän kuntaan voisi suoranaisesti hyödyntää tässäkin työssä käytettävää Leen mallinnusta maassamuutosta pitkältä ajalta. Jatkotutkimus on myös mahdollinen esimerkiksi seuranta mihin kuntaan Mäntsälästä muutetaan kuumaseudulla.
Opinnäytetöitä on Mäntsälän kuntaan tehty jo useita ja tämä työ toimiikin jatkumona Samuli Kuusiston tutkimukselle, jossa tutkittiin Mäntsälän muuttoliikettä vuodelta 2017–2018. Tilastokeskuksen data rajattiin keskittymään väkilukuun, sekä muuttoliikkeeseen väestönä. Työssä ei paneuduta syvemmin yksittäisiin muuttoliikkeen syihin.
Tutkimuksessa voidaan päätellä, että suurin poismuuttaja ikäluokka Mäntsälästä on nuoret aikuiset. Kuuma-seutu vertailussa voidaan myös todeta, se että Mäntsälä häviää melkein jokaiselle naapuri kunnalle muuttoliikkeessä. Täten toteama on selkeä, Mäntsälässä ei ole nuorille aikuisille tarpeeksi joko työpaikkoja tai jatko-opiskelu mahdollisuuksia. Mäntsälä on kuitenkin saanut muuttoliikkeen uudelleen nousuun muutaman negatiivisen kunnassa tapahtuneen väestönlaskun myötä.
Mahdollisia jatkotutkimuksia tästä aiheesta voi tehdä melkeinpä loputtomiin. Pitkittäistutkimuksia voidaan tehdä, kun aikaa kuluu ja tätäkin opinnäytetyötä voidaan hyödyntää jatkotutkimuksissa. Jatkotutkimuksessa voidaan myös paneutua Mäntsälään pitkältä ajalta tapahtuviin poismuuton syihin, tai peräti jopa tulomuuton syihin. Näin Mäntsälän kuntaan voisi suoranaisesti hyödyntää tässäkin työssä käytettävää Leen mallinnusta maassamuutosta pitkältä ajalta. Jatkotutkimus on myös mahdollinen esimerkiksi seuranta mihin kuntaan Mäntsälästä muutetaan kuumaseudulla.
