Opas sukupuolisensitiiviseen kasvatukseen yksityiselle päiväkodille
Juntunen, Jenni (2022)
Juntunen, Jenni
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120225787
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120225787
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä erään päijäthämäläisen yksityisen päiväkodin tietoisuutta sukupuolisensitiivisyydestä ja tarkoituksena oli luoda heidän käyttöönsä aiheesta opas. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin päiväkodin kasvattajille tehtyä laadullista alkukartoituskyselyä, jonka vastausten pohjalta opas suunniteltiin. Alkukartoituksessa selvitettiin, mitä he jo tietävät aiheesta, mitä käytäntöjä heillä jo on ja millaisia ideoita ja toiveita heillä on oppaaseen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti teemoittelemalla.
Sukupuolisensitiivisyys on sitä, että lapsen annetaan ilmaista sukupuoltaan ja itseään kuten haluaa, riippumatta hänen sukupuolestaan. Lapsi kohdataan siis yksilönä. Sukupuolirooleja ja stereotypioita kyseenalaistetaan ja lapsille annetaan sukupuolesta riippumatta samat mahdollisuudet, velvollisuudet ja oikeudet. Sukupuolisensitiivinen kasvattaja huomioi myös sukupuolen moninaisuuden. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet velvoittavat, että varhaiskasvatus on sukupuolisensitiivistä. Perusteissa ei kuitenkaan ole käytännön ohjeita, joten oppaat aiheeseen ovat tärkeitä.
Vastaajat olivat kyselyn tulosten mukaan saaneet koulutusta sukupuolisensitiivisyydestä vähän, mutta he olivat opiskelleet aihetta itsenäisesti enemmän. Vastaajat pitivät aihetta tärkeänä. Sukupuolisensitiivisyys ei ollut ollut tiimeissä paljoa esillä. Kasvattajat toteuttivat ja tiesivät muutamia sukupuolisensitiivisyyden osa-alueita. Helpoksi koettiin asioiden ja kielenkäytön sukupuolineutraalina pitäminen sekä lapsen näkeminen omana itsenään. Haastavaksi taas koettiin se, ettei tietoa ja keinoja sukupuolisensitiiviseen kasvatukseen ollut tarpeeksi. Oppaasta toivottiin käytännönläheistä, visuaalisesti miellyttävää ja tiivistä.
Koulutuksen puute sukupuolisensitiivisyydestä todennäköisesti aiheuttaa sen, ettei aihetta ollut käsitelty tai pohdittu paljoa päiväkodin tiimeissä, vaikka itsenäisesti sitä olikin opiskeltu. Tietämys oli suurilta osin ollut oman mielenkiinnon ja perehtymisen varassa. Helpoiksi koetut sukupuolisensitiiviset käytännöt olivat suurilta osin samoja kuin kasvattajien toteuttamat käytännöt, eli kasvattajat toteuttivat niitä käytäntöjä, mitä tiesivät ja osasivat. Siitä voi päätellä, että tiedon lisääminen edesauttaa uusien käytäntöjen käyttöönottoa, ja siihen tarkoitukseen opas soveltuu hyvin.
Sukupuolisensitiivisyys on sitä, että lapsen annetaan ilmaista sukupuoltaan ja itseään kuten haluaa, riippumatta hänen sukupuolestaan. Lapsi kohdataan siis yksilönä. Sukupuolirooleja ja stereotypioita kyseenalaistetaan ja lapsille annetaan sukupuolesta riippumatta samat mahdollisuudet, velvollisuudet ja oikeudet. Sukupuolisensitiivinen kasvattaja huomioi myös sukupuolen moninaisuuden. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet velvoittavat, että varhaiskasvatus on sukupuolisensitiivistä. Perusteissa ei kuitenkaan ole käytännön ohjeita, joten oppaat aiheeseen ovat tärkeitä.
Vastaajat olivat kyselyn tulosten mukaan saaneet koulutusta sukupuolisensitiivisyydestä vähän, mutta he olivat opiskelleet aihetta itsenäisesti enemmän. Vastaajat pitivät aihetta tärkeänä. Sukupuolisensitiivisyys ei ollut ollut tiimeissä paljoa esillä. Kasvattajat toteuttivat ja tiesivät muutamia sukupuolisensitiivisyyden osa-alueita. Helpoksi koettiin asioiden ja kielenkäytön sukupuolineutraalina pitäminen sekä lapsen näkeminen omana itsenään. Haastavaksi taas koettiin se, ettei tietoa ja keinoja sukupuolisensitiiviseen kasvatukseen ollut tarpeeksi. Oppaasta toivottiin käytännönläheistä, visuaalisesti miellyttävää ja tiivistä.
Koulutuksen puute sukupuolisensitiivisyydestä todennäköisesti aiheuttaa sen, ettei aihetta ollut käsitelty tai pohdittu paljoa päiväkodin tiimeissä, vaikka itsenäisesti sitä olikin opiskeltu. Tietämys oli suurilta osin ollut oman mielenkiinnon ja perehtymisen varassa. Helpoiksi koetut sukupuolisensitiiviset käytännöt olivat suurilta osin samoja kuin kasvattajien toteuttamat käytännöt, eli kasvattajat toteuttivat niitä käytäntöjä, mitä tiesivät ja osasivat. Siitä voi päätellä, että tiedon lisääminen edesauttaa uusien käytäntöjen käyttöönottoa, ja siihen tarkoitukseen opas soveltuu hyvin.