EU-taksonomia kestävän liiketoiminnan ajurina

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia EU-taksonomialla on yritysten liiketoimintaan raportointivelvoitteen voimaantulon ensimmäisessä vaiheessa. Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa EU-taksonomian tuomia uusia palvelumahdollisuuksia Gaia Consulting Oy:lle. Gaia Consulting on kestävän liiketoiminnan kehittämiseen keskittynyt konsultointiyritys, joka toimi myös tämän opinnäytetyön toimeksiantajana. EU-taksonomia on ajankohtainen, kompleksinen aihe, jonka käytännön haasteiden ymmärtämiseen opinnäytetyö pyrki tuottamaan lisäinformaatiota.

Opinnäytetyön teoreettinen osa rakentui EU-taksonomian, kestävän kehityksen sekä generalistis-holistis-holarkistisen GHH-mallin pohjalta. Näiden keskeisten aihealueiden ohella, tietoperustassa käsiteltiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteita sekä Pariisin ilmastosopimuksen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman yhteyttä EU-taksonomiaan. Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, joka sisälsi puolistrukturoidut asiantuntijahaastattelut sekä benchmark-selvityksen. Näiden aineistojen tukena hyödynnettiin desk research -tiedonkeruumenetelmää olemassa olevien tutkimusten ja aineistojen läpikäymiseksi. Taustoittavaan tiedonkeruuseen kuului myös muun muassa perehtyminen EU-taksonomiaan liittyviin julkaisuihin sekä osallistuminen webinaareihin ilmiön monipuolisen ymmärtämisen syventämiseksi. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin realistista sisällönanalyysia.

Opinnäytetyöprosessin tuloksena tuotettiin kehitysehdotuksia EU-taksonomiaan liittyvien konsultointipalvelujen edelleen kehittämisen tueksi. Ehdotusten pohjalta konsultointiyritys voi tarjota asiakkailleen monipuolisia, kohdennettuja palveluja EU-taksonomiaraportoinnin myötä ilmenneiden käytännön haasteiden ratkaisemiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Tärkeimmät EU-taksonomiaan liittyvien palvelujen kehittämisen potentiaalit kiteytyivät kolmeen osaan: datan hallintaan, datan analysointiin ja datan julkaisuun. Tätä kiteytystä tukivat myös benchmark-analyysin tulokset, jotka osoittivat EU-taksonomiaan liittyvän palvelutarjonnan keskittyvän datan eritasoiseen käsittelyyn.

Johtopäätöksinä esitettiin, että pelkkä saatavilla olevan tiedon laatu ja määrä eivät riitä kompleksisten ongelmien ratkaisemisessa. Yritykset tarvitsevat omien asiantuntijaresurssien lisäksi apua moniulotteisten asiakokonaisuuksien tulkitsemisessa sekä niiden kytkemisessä liiketoiminnan ytimeen. Liiketoiminnan kehittäminen kohti vihreää siirtymää sekä muutokseen valmistautuminen edellyttävät organisaation ketterää datan hallintaa ja reagointikykyä. Näiden lisäksi tarvitaan generalistista ja toisaalta samaan aikaan myös spesialistista lähestymistapaa ja osaamista. Nämä tulevat korostumaan myös tulevaisuuden työelämän ammatillisissa osaamisvaatimuksissa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää konsultointiliiketoiminnan uusien palvelujen edelleen kehittämisessä. Jatkokehityksenä voisi olla mielenkiintoista selvittää GHH-mallin soveltuvuutta EU-taksonomian jäsentämisessä tarkemmalla käytännön tasolla sekä tarkastella mallin soveltuvuutta konsulttiliiketoiminnassa.