Kuntojalkapallon fyysinen kuormittavuus +60-vuotiailla: harjoittelun intensiteetin tarkastelua 6-0! -hankkeessa
Kuitunen, Kaisa; Salo, Jesse (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120827287
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120827287
Tiivistelmä
Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisen ja edistämisen merkitys kasvaa eliniän noustessa ja ikääntyvien väestöryhmän kasvaessa. Silti ikääntyessä fyysinen aktiivisuus tutkitusti vähenee. Kansainvälisten liikuntasuositusten mukaan fyysisesti inaktiivisille +60-vuotiaille suositellaan liikuntamuodoksi yleensä lenkkeilyä, pyöräilyä tai kuntosaliharjoittelua. Vastaavasti joukkuelajien tai pallopelien suositukset senioreille ovat vähäisemmässä roolissa.
Laurea-ammattikorkeakoulu koordinoi vuosina 2019–2021 kansainvälistä 6–0! -kuntojalkapallohanketta. Kuntojalkapallo on sovellettua, matalan kynnyksen kontaktitonta jalkapalloilua, jossa sääntöjä voidaan tarvittaessa muokata ryhmän tarpeiden mukaan. Hanke koostui 12 viikon mittaisesta harjoittelujaksosta ja toimintakykytesteistä ennen ja jälkeen intervention. Harjoittelua oli kahdesti viikossa. Pelaajien kuormitusta mitattiin Polar Team Pro -järjestelmän, Armband Sensewear –laitteiden ja koetun kuormituksen kyselyjen (Borgin RPE-asteikko) avulla. Mittauksia puettavan teknologian avulla oli neljältä harjoituskerralta. RPE-kyselyt suoritettiin jokaisen harjoittelukerran jälkeen.
Tämä opinnäytetyö on määrällinen tutkimus, jossa hyödynnetään kuvailevan tutkimuksen keinoja. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia 6-0! -hankkeen mittausaineiston pohjalta millaista kuntojalkapallo on kuormittavuudeltaan +60-vuotiaille. Kuormitusta analysoitiin sykedatan, energiankulutuksen, liikuttujen etäisyyksien ja nopeuksien kautta. Tavoitteena oli tulosten pohjalta pohtia, voidaanko kuntojalkapalloilun avulla edistää senioreiden fyysistä toimintakykyä.
Pelaajat harjoittelivat ajoittain raskaimmillakin sykealueilla, mutta eivät silti kokeneet harjoittelua kovana ponnisteluna (RPE 12.6 = kevyen ja jokseenkin raskaan väliltä). 28 % harjoitteluajasta tapahtui kohtalaisella sykealueella, 23 % raskaalla sykealueella ja 16 % maksimisykealueella. 90 % yksittäisestä harjoituskerrasta harjoiteltiin aerobista kuntoa kehittävällä alueella. Keskimääräisen harjoituskerran aikana liikkumisen keskinopeus oli 2,2 km/h, maksiminopeuksien keskiarvo oli 13,1 km/h ja liikuttujen matkojen keskiarvo oli 1825 metriä. Askeleita kertyi keskimäärin 4656 kappaletta harjoituskerran aikana.
Tulosten pohjalta voidaan todeta senioreiden liikkuneen yhden harjoitusviikon aikana 2/3 osaa reippaan liikkumisen sekä 100 % rasittavan liikkumisen viikkosuosituksista yli 65-vuotiaille. Tämän perusteella voidaan todeta kuntojalkapalloilun olevan senioreiden fyysistä toimintakykyä edistävää. Selkeitä johtopäätöksiä esimerkiksi aerobisen kunnon kehittymisestä ei voi tulosten perusteella vetää, sillä aihe vaatisi tarkempaa tutkimusta.
Laurea-ammattikorkeakoulu koordinoi vuosina 2019–2021 kansainvälistä 6–0! -kuntojalkapallohanketta. Kuntojalkapallo on sovellettua, matalan kynnyksen kontaktitonta jalkapalloilua, jossa sääntöjä voidaan tarvittaessa muokata ryhmän tarpeiden mukaan. Hanke koostui 12 viikon mittaisesta harjoittelujaksosta ja toimintakykytesteistä ennen ja jälkeen intervention. Harjoittelua oli kahdesti viikossa. Pelaajien kuormitusta mitattiin Polar Team Pro -järjestelmän, Armband Sensewear –laitteiden ja koetun kuormituksen kyselyjen (Borgin RPE-asteikko) avulla. Mittauksia puettavan teknologian avulla oli neljältä harjoituskerralta. RPE-kyselyt suoritettiin jokaisen harjoittelukerran jälkeen.
Tämä opinnäytetyö on määrällinen tutkimus, jossa hyödynnetään kuvailevan tutkimuksen keinoja. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia 6-0! -hankkeen mittausaineiston pohjalta millaista kuntojalkapallo on kuormittavuudeltaan +60-vuotiaille. Kuormitusta analysoitiin sykedatan, energiankulutuksen, liikuttujen etäisyyksien ja nopeuksien kautta. Tavoitteena oli tulosten pohjalta pohtia, voidaanko kuntojalkapalloilun avulla edistää senioreiden fyysistä toimintakykyä.
Pelaajat harjoittelivat ajoittain raskaimmillakin sykealueilla, mutta eivät silti kokeneet harjoittelua kovana ponnisteluna (RPE 12.6 = kevyen ja jokseenkin raskaan väliltä). 28 % harjoitteluajasta tapahtui kohtalaisella sykealueella, 23 % raskaalla sykealueella ja 16 % maksimisykealueella. 90 % yksittäisestä harjoituskerrasta harjoiteltiin aerobista kuntoa kehittävällä alueella. Keskimääräisen harjoituskerran aikana liikkumisen keskinopeus oli 2,2 km/h, maksiminopeuksien keskiarvo oli 13,1 km/h ja liikuttujen matkojen keskiarvo oli 1825 metriä. Askeleita kertyi keskimäärin 4656 kappaletta harjoituskerran aikana.
Tulosten pohjalta voidaan todeta senioreiden liikkuneen yhden harjoitusviikon aikana 2/3 osaa reippaan liikkumisen sekä 100 % rasittavan liikkumisen viikkosuosituksista yli 65-vuotiaille. Tämän perusteella voidaan todeta kuntojalkapalloilun olevan senioreiden fyysistä toimintakykyä edistävää. Selkeitä johtopäätöksiä esimerkiksi aerobisen kunnon kehittymisestä ei voi tulosten perusteella vetää, sillä aihe vaatisi tarkempaa tutkimusta.