Kotona asuvien ikäihmisten ruokaan liittyvien palvelujen kehittäminen. Palvelukokeilujen tuloksia ja hyviä käytänteitä monitoimijaiselle kehittämisyhteistyölle
Tuikkanen, Riitta; Rantakari, Niina; Jyväkorpi, Satu; Karjalainen, Saana; Leinonen, Suvi-Tuulia; Mäkeläinen, Paula; Peltola, Sari-Maarit; Suominen, Merja; Vaara, Elina; Väisänen, Karoliina (2022)
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-462-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-462-1
Tiivistelmä
Ikäihmisten ravitsemusterveyden edistäminen on yhteiskunnan tärkeä tehtävä. Hyvä ravitsemus rakentaa hyvinvointia, parantaa elämänlaatua ja vähentää sosiaalista eriarvoistumista. Se ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä ja hidastaa ikääntymisestä johtuvaa haurastumista. Edistämällä hyvää ravitsemusta tuetaan myös ikäihmisten osallisuutta, kykyä ja mahdollisuutta toimia yhteisössä ja vaikuttaa omaan elämänpiiriin liittyviin asioihin.
Ruokaympäristö, joka ohjaa terveellisiin ruokavalintoihin ja tekee niistä helppoja, edistää hyvää ravitsemusta. Erilaiset ruokaan liittyvät palvelut, jotka mahdollistavat hyvän syömisen, ovat osa terveyttä edistävää ruokaympäristöä. (Erkkola ym. 2019.) Kun halutaan parantaa kotona asuvien ikäihmisten ravitsemusterveyttä, tulee asuinympäristöjä ja niissä tarjolla olevia ruokaan liittyviä palveluita tarkastella myös ruokaympäristön näkökulmasta.
Millaisia ovat ikäihmisten tarpeisiin ja toiveisiin räätälöidyt, kätevästi käytettävät palvelut, jotka tukevat terveyttä ja hyvinvointia? Entä kuka niihin voi vaikuttaa?
Kehittämisyhteistyötä tehtiin neljällä pilottialueella monitoimijaisissa ryhmissä yhdessä alueiden ikäihmisten, eri sektoreiden palvelujen tuottajien ja sidosryhmien kanssa. Palvelukehityksen tavoitteena oli parantaa ruokaan liittyvien palvelujen tarjontaa ja ikäystävällisyyttä, jotta ikäihmisten omassa asuinympäristössä saatavilla olevat palvelut tukevat hyvää ravitsemusta, yhteisöllisyyttä ja toimintakykyä.
Palvelukehityksen taustaksi alueilla tehtiin ruokaympäristöselvitys, jossa tarkasteltiin ruokaan liittyvien palvelujen nykytilaa ja kehittämistarpeita kotona asuvien ikäihmisten näkökulmasta. Selvitys osoitti, että ruokaan liittyvien palvelujen ikäystävällisyyttä on tarpeen kehittää. Se antoi myös myönteisen viestin hankkeen alueellisen kehittämisyhteistyön käynnistämiseen: ikäihmisten palvelutarpeet ja -toiveet halutaan tuntea paremmin ja palvelujen asiakaslähtöisessä yhteiskehittämisessä halutaan olla mukana. Hankkeen ruokaympäristöselvityksen tulokset on koottu julkaisuihin Ikäihmisten ruokaympäristö eri alueilla Suomessa (Tuikkanen ym. 2022) ja Kotona asuvien ikäihmisten ruokaan liittyvät palvelut Jyväskylässä (Leinonen ym. 2022).
Ruokaympäristö, joka ohjaa terveellisiin ruokavalintoihin ja tekee niistä helppoja, edistää hyvää ravitsemusta. Erilaiset ruokaan liittyvät palvelut, jotka mahdollistavat hyvän syömisen, ovat osa terveyttä edistävää ruokaympäristöä. (Erkkola ym. 2019.) Kun halutaan parantaa kotona asuvien ikäihmisten ravitsemusterveyttä, tulee asuinympäristöjä ja niissä tarjolla olevia ruokaan liittyviä palveluita tarkastella myös ruokaympäristön näkökulmasta.
Millaisia ovat ikäihmisten tarpeisiin ja toiveisiin räätälöidyt, kätevästi käytettävät palvelut, jotka tukevat terveyttä ja hyvinvointia? Entä kuka niihin voi vaikuttaa?
Kehittämisyhteistyötä tehtiin neljällä pilottialueella monitoimijaisissa ryhmissä yhdessä alueiden ikäihmisten, eri sektoreiden palvelujen tuottajien ja sidosryhmien kanssa. Palvelukehityksen tavoitteena oli parantaa ruokaan liittyvien palvelujen tarjontaa ja ikäystävällisyyttä, jotta ikäihmisten omassa asuinympäristössä saatavilla olevat palvelut tukevat hyvää ravitsemusta, yhteisöllisyyttä ja toimintakykyä.
Palvelukehityksen taustaksi alueilla tehtiin ruokaympäristöselvitys, jossa tarkasteltiin ruokaan liittyvien palvelujen nykytilaa ja kehittämistarpeita kotona asuvien ikäihmisten näkökulmasta. Selvitys osoitti, että ruokaan liittyvien palvelujen ikäystävällisyyttä on tarpeen kehittää. Se antoi myös myönteisen viestin hankkeen alueellisen kehittämisyhteistyön käynnistämiseen: ikäihmisten palvelutarpeet ja -toiveet halutaan tuntea paremmin ja palvelujen asiakaslähtöisessä yhteiskehittämisessä halutaan olla mukana. Hankkeen ruokaympäristöselvityksen tulokset on koottu julkaisuihin Ikäihmisten ruokaympäristö eri alueilla Suomessa (Tuikkanen ym. 2022) ja Kotona asuvien ikäihmisten ruokaan liittyvät palvelut Jyväskylässä (Leinonen ym. 2022).