Toimintolaskenta ja työajankäytön seuranta kotihoidossa : Case Vantaan kaupunki
Aittola, Laura (2010)
Aittola, Laura
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001181355
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001181355
Tiivistelmä
Väestön ikääntyminen ja taloudellisen tilanteen heikkeneminen aiheuttavat paineita tuottavuuden nostamiseen kunnallisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Myös palveluiden ulkoistaminen edellyttää, että oman palvelutuotannon kustannukset ovat selvillä. Toimintolaskenta on yksi keino vastata näihin haasteisiin. Työajanseuranta on tärkeä osa palvelualan kustannuslaskentaa, koska suurin osa kustannuksista on henkilöstökustannuksia.
Opinnäytetyön lähestymistapana oli tapaustutkimus ja tutkimuskohteena Vantaan kaupungin järjestämä kotihoito. Tavoitteena oli selvittää, miten toimintolaskentaa voidaan hyödyntää kotihoidon kustannuslaskennassa. Tarkempia tutkimusongelmia olivat, mikä on kotihoidon kustannuslaskennan nykytilanne Vantaalla, miten kotihoidon henkilöstön työaika jakautuu eri toimintojen ja tuotteiden kesken, kuinka suuri osuus työajasta on välitöntä työtä, miten taustatiedot vaikuttavat työajan jakautumiseen sekä mitkä ovat Vantaan kotihoidon tuotteiden toimintoperusteiset yksikkökustannukset henkilöstökustannusten osalta.
Tiedonkeruumenetelminä käytettiin haastatteluja sekä kyselylomaketta. Haastatteluiden avulla kartoitettiin kustannuslaskennan nykytilannetta sekä valmisteltiin työajankäytön seurantaa. Kyselylomakkeen avulla toteutettiin työajanseuranta. Seuranta kesti yhden viikon ja se toteutettiin lokakuussa, viikolla 42. Otantamenetelmänä käytettiin ryväsotantaa ja aineiston analysointiin valittiin Koivukylän ja Hakunilan alueiden kaikki kyseisellä viikolla työssä olleet työntekijät.
Kotihoidon kustannuslaskenta painottuu Vantaalla kokonaiskustannusten seuraamiseen. Käyntikohtaiset kustannukset lasketaan jakolaskennan avulla ja yleiskustannukset vyörytetään lisäyslaskennalla. Tuote- tai asiakaskohtaisia kustannuksia ei yksittäistapauksia lukuun ottamatta lasketa. Koska kotihoidon hinnoittelu perustuu lain määräyksiin, tuotekohtaisia kustannustietoja tarvitaan ainoastaan, kun palveluita myydään toisille kunnille tai tehdään ulkoistuspäätöksiä. Suurin osa työajasta käytettiin Hakunilassa ja Koivukylässä asiakaspalveluun asiakkaan luona sekä hoito- ja hoivatyöhön. Kotikäynnin valmisteluun ja suunnitteluun sekä dokumentointiin käytettiin aikaa molempiin noin 10 % työajasta. Matkoihin aikaa käytettiin noin 15 %. Välittömän työajan osuus oli Hakunilassa 39 % ja Koivukylässä 62 %. Aamuvuorossa välittömän työajan osuus oli suurempi kuin iltavuorossa. Eri ammattiryhmien välillä ei havaittu eroja välittömän työajan osuudessa. Suurimmat yksikkökustannukset henkilöstökustannusten osalta olivat Hakunilassa tuotteella Asiointi asiakkaan kanssa (78 €) ja Koivukylässä tuotteella Kahden hoitajan kotikäynti (52 €). Halvimmat yksikkökustannukset henkilöstökustannusten osalta olivat Hakunilassa tuotteella Asiointi ilman asiakasta sekä Seurantakäynti (8 €) ja Koivukylässä vastaavasti tuotteella Ensikäynti (10 €). Yksikkökustannusten erot selittyvät pääosin sillä, kuinka pitkiä eri käynnit keskimäärin olivat. Vantaan kaupungin kotihoito voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia työn suunnittelussa, kustannuslaskennassa sekä ulkoistuspäätösten yhteydessä. Tuloksia voidaan käyttää vertailussa myös muissa kotihoitopalveluita tarjoavissa organisaatioissa.
Opinnäytetyön lähestymistapana oli tapaustutkimus ja tutkimuskohteena Vantaan kaupungin järjestämä kotihoito. Tavoitteena oli selvittää, miten toimintolaskentaa voidaan hyödyntää kotihoidon kustannuslaskennassa. Tarkempia tutkimusongelmia olivat, mikä on kotihoidon kustannuslaskennan nykytilanne Vantaalla, miten kotihoidon henkilöstön työaika jakautuu eri toimintojen ja tuotteiden kesken, kuinka suuri osuus työajasta on välitöntä työtä, miten taustatiedot vaikuttavat työajan jakautumiseen sekä mitkä ovat Vantaan kotihoidon tuotteiden toimintoperusteiset yksikkökustannukset henkilöstökustannusten osalta.
Tiedonkeruumenetelminä käytettiin haastatteluja sekä kyselylomaketta. Haastatteluiden avulla kartoitettiin kustannuslaskennan nykytilannetta sekä valmisteltiin työajankäytön seurantaa. Kyselylomakkeen avulla toteutettiin työajanseuranta. Seuranta kesti yhden viikon ja se toteutettiin lokakuussa, viikolla 42. Otantamenetelmänä käytettiin ryväsotantaa ja aineiston analysointiin valittiin Koivukylän ja Hakunilan alueiden kaikki kyseisellä viikolla työssä olleet työntekijät.
Kotihoidon kustannuslaskenta painottuu Vantaalla kokonaiskustannusten seuraamiseen. Käyntikohtaiset kustannukset lasketaan jakolaskennan avulla ja yleiskustannukset vyörytetään lisäyslaskennalla. Tuote- tai asiakaskohtaisia kustannuksia ei yksittäistapauksia lukuun ottamatta lasketa. Koska kotihoidon hinnoittelu perustuu lain määräyksiin, tuotekohtaisia kustannustietoja tarvitaan ainoastaan, kun palveluita myydään toisille kunnille tai tehdään ulkoistuspäätöksiä. Suurin osa työajasta käytettiin Hakunilassa ja Koivukylässä asiakaspalveluun asiakkaan luona sekä hoito- ja hoivatyöhön. Kotikäynnin valmisteluun ja suunnitteluun sekä dokumentointiin käytettiin aikaa molempiin noin 10 % työajasta. Matkoihin aikaa käytettiin noin 15 %. Välittömän työajan osuus oli Hakunilassa 39 % ja Koivukylässä 62 %. Aamuvuorossa välittömän työajan osuus oli suurempi kuin iltavuorossa. Eri ammattiryhmien välillä ei havaittu eroja välittömän työajan osuudessa. Suurimmat yksikkökustannukset henkilöstökustannusten osalta olivat Hakunilassa tuotteella Asiointi asiakkaan kanssa (78 €) ja Koivukylässä tuotteella Kahden hoitajan kotikäynti (52 €). Halvimmat yksikkökustannukset henkilöstökustannusten osalta olivat Hakunilassa tuotteella Asiointi ilman asiakasta sekä Seurantakäynti (8 €) ja Koivukylässä vastaavasti tuotteella Ensikäynti (10 €). Yksikkökustannusten erot selittyvät pääosin sillä, kuinka pitkiä eri käynnit keskimäärin olivat. Vantaan kaupungin kotihoito voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia työn suunnittelussa, kustannuslaskennassa sekä ulkoistuspäätösten yhteydessä. Tuloksia voidaan käyttää vertailussa myös muissa kotihoitopalveluita tarjoavissa organisaatioissa.