Sosiaalisen median kanavat osaksi kellohuoltoyrityksen markkinointia
Koivula, Senja (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927687
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927687
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, mitkä markkinointiin soveltuvat sosiaalisen median kanavat toimeksiantajayrityksen kannattaisi ottaa käyttöönsä. Toimeksiantajana opinnäytetyössä toimi kellojen huoltoon erikoistunut Kellohuolto Aikamerkki Oy. Tutkimusaihe muodostettiinkin toimeksiantajan tarpeesta siirtää yritys sosiaaliseen mediaan. Näin ollen opinnäytetyön tavoitteeksi valittiin kyseiselle yritykselle sopivien sosiaalisen median kanavien kokonaisvaltainen kartoittaminen käyttöönottoa varten.
Teoreettisessa viitekehyksessä keskityttiin markkinoinnin sekä sosiaalisten medioiden teorioihin. Viitekehyksen ensimmäisessä osiossa käsiteltiin markkinointia käsitteenä yleisesti sekä syvennyttiin tarkemmin digimarkkinointiin sekä sosiaalisen median markkinointiin. Toisessa osiossa esiteltiin teoriaa sosiaalisen median kanavista. Niistä perehdyttiin lisäksi tarkemmin Facebookin, Instagramin sekä TikTokin teorioihin. Tässä yhteydessä esiteltiin myös aiempia tutkimuksia ihmisten sosiaalisten medioiden käyttöön liittyen.
Varsinaisessa tutkimusosiossa keskityttiin erityisesti toimeksiantajayrityksen kilpailijoilla jo käytössä oleviin kanaviin sekä selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttivat kanavien kannattavuuteen. Lisäksi tutkimuksessa otettiin huomioon sosiaalisen median kanavien soveltuvuudet sekä markkinointiin että juuri kellohuoltoon erikoistuneen yrityksen käyttöön. Tutkimusmenetelmiksi päädyttiin valitsemaan kilpailija-analyysi sekä SWOT-analyysi. Kilpailija-analyysissä tutkittiin, mitä sosiaalisen median kanavia kilpailijayrityksillä oli käytössään, sekä mitkä olivat heidän vahvuuksiaan ja heikkouksiaan näissä kanavissa. SWOT-analyysissä puolestaan keskityttiin kilpailija-analyysin pohjalta selvinneiden yleisimpien käytössä olleiden kanavien sekä uutena kanavana mukaan otetun TikTokin kannattavuuteen vaikuttavien tekijöiden määrittämiseen.
Valittujen tutkimusmenetelmien pohjalta saatiin selville, että kilpailijat olivat pääosin vain Facebookissa ja Instagramissa. Seuraajamäärien perusteella voitiin päätellä, että molemmista kanavista löytyy kohdeyleisöä. Kussakin kanavassa yritysten oman toiminnan havaittiin vaikuttavan eniten niissä menestymiseen. Näiden lisäksi saatiin selville, että Facebookissa, Instagramissa ja TikTokissa oli kaikissa useita kannattavuuteen positiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Näistä kuitenkin kannattavimmaksi osoittautui Facebook.
Teoreettisessa viitekehyksessä keskityttiin markkinoinnin sekä sosiaalisten medioiden teorioihin. Viitekehyksen ensimmäisessä osiossa käsiteltiin markkinointia käsitteenä yleisesti sekä syvennyttiin tarkemmin digimarkkinointiin sekä sosiaalisen median markkinointiin. Toisessa osiossa esiteltiin teoriaa sosiaalisen median kanavista. Niistä perehdyttiin lisäksi tarkemmin Facebookin, Instagramin sekä TikTokin teorioihin. Tässä yhteydessä esiteltiin myös aiempia tutkimuksia ihmisten sosiaalisten medioiden käyttöön liittyen.
Varsinaisessa tutkimusosiossa keskityttiin erityisesti toimeksiantajayrityksen kilpailijoilla jo käytössä oleviin kanaviin sekä selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttivat kanavien kannattavuuteen. Lisäksi tutkimuksessa otettiin huomioon sosiaalisen median kanavien soveltuvuudet sekä markkinointiin että juuri kellohuoltoon erikoistuneen yrityksen käyttöön. Tutkimusmenetelmiksi päädyttiin valitsemaan kilpailija-analyysi sekä SWOT-analyysi. Kilpailija-analyysissä tutkittiin, mitä sosiaalisen median kanavia kilpailijayrityksillä oli käytössään, sekä mitkä olivat heidän vahvuuksiaan ja heikkouksiaan näissä kanavissa. SWOT-analyysissä puolestaan keskityttiin kilpailija-analyysin pohjalta selvinneiden yleisimpien käytössä olleiden kanavien sekä uutena kanavana mukaan otetun TikTokin kannattavuuteen vaikuttavien tekijöiden määrittämiseen.
Valittujen tutkimusmenetelmien pohjalta saatiin selville, että kilpailijat olivat pääosin vain Facebookissa ja Instagramissa. Seuraajamäärien perusteella voitiin päätellä, että molemmista kanavista löytyy kohdeyleisöä. Kussakin kanavassa yritysten oman toiminnan havaittiin vaikuttavan eniten niissä menestymiseen. Näiden lisäksi saatiin selville, että Facebookissa, Instagramissa ja TikTokissa oli kaikissa useita kannattavuuteen positiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Näistä kuitenkin kannattavimmaksi osoittautui Facebook.