Esiopetuksen kuraattorin konsultatiivinen työskentelymalli Turun kaupungissa
Käkönen, Eija (2022)
Käkönen, Eija
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927739
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää esiopetuksen kuraattorin työskentelytapaa konsultatiiviseen suuntaan Turun kaupungissa. Tavoitteena oli kehittää konsultatiivisen työskentelyn malli ja kaupunginlaajuisesti esiopetuksen kuraattorityölle yhtenäisiä linjauksia tuova työskentelyn vuosikello. Opinnäytetyön tutkimus- ja kehittämistyö kohdentui Turun kaupungin esiopetuksen kuraattorityöhön, mutta tuotettu työskentelymalli materiaaleineen sekä opinnäytetyön kirjallinen tuotos on pyritty muotoilemaan ja esittelemään siten, että niitä voi hyödyntää myös muiden kuntien tai myöhemmin hyvinvointialueiden esiopetuksen kuraattorin työhön kohdistuvan kehittämistyön tukena.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu esiopetuksen, esiopetusikäisen lapsen sosiaalisen kehityksen, yhteisöllisyyden merkityksen sekä oppilashuollon, kuraattorin työskentelyn ja konsultatiivisen työotteen tarkastelusta. Lisäksi tietoperustassa käsitellään kiusaamisen ehkäisyä ja monialaista yhteistyötä esiopetuksessa sekä nostetaan esimerkkejä aiemmista esiopetuksen oppilashuolto- ja kuraattorityöhön kohdistuneista tutkimuksista. Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus sisälsi laadullisen puolistrukturoidun kyselytutkimuksen, joka toteutettiin kahdessa osassa, toukokuussa ja lokakuussa 2022. Kyselylomakkeet lähetettiin esiopetusta järjestävien päiväkotien johtajille sähköpostitse ja vastauksia kyselyihin saatiin yhteensä 32 kappaletta. Kyselytulosten analysoinnissa hyödynnettiin fenomenologista lähestymistapaa.
Kyselyiden tuloksista ilmeni toiveita esiopetuksen kuraattorin läsnäololle esiopetusyksiköissä, yhteistyön tukemiselle lasten vanhempien ja esiopetuksen työntekijöiden välillä sekä yhteistyölle ja konsultaatioavulle arjessa nousseissa kysymyksissä esiopetusyksikön työntekijöille. Hyvinä käytäntöinä kuraattorityössä pidettiin säännöllisiä ryhmissä vierailuja, oppilashuoltoryhmissä toimimista, infojen ja kuukausikirjeiden tuottamista esiopetuksen henkilöstölle ja lasten vanhemmille sekä aloitteellisuutta yhteydenotossa esiopetusyksiköihin.
Opinnäytetyön kehittämistyö toteutettiin esiopetuksen kuraattoreiden kesken järjestetyillä ideointipajoilla touko- ja lokakuussa 2022. Toukokuussa ideointipajoja järjestettiin kaksi ja osallistujia oli kaksi. Lokakuussa järjestettiin yksi ideointipaja, johon esiopetuksen kuraattoreita osallistui kolme. Ideointipajoissa hyödynnettiin ideariihityöskentelyä, jonka avulla kyselytuloksia hyödyntäen kehitettiin esiopetuksen kuraattorityölle konsultatiivinen työskentelymalli osa-alueineen ja pääteemoineen, yksilötyöskentelyn konsultatiivinen prosessimallinnus sekä kaksi vuosikelloversiota: perusteellinen taulukkoversio toimintaohjeineen työyhteisön sisäiseen käyttöön ja päivitettäväksi, sekä julkaistava, pelkistetty versio työskentelyn pääteemojen ja kohdennuspisteiden jakautumisesta toimintavuodelle.
Esiopetuksen kuraattorin palvelun riittävää saatavuutta ja työskentelyn tutuksi tulemista pidettiin kyselytuloksissa tärkeänä. Jatkossa esiopetuksen kuraattorin työn kehittämistä ja yhtenäistämistä palvelun tasavertaisen ja riittämän saatavuuden takaamiseksi tulisikin jatkaa myös hyvinvointialueille siirtymisen jälkeen.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu esiopetuksen, esiopetusikäisen lapsen sosiaalisen kehityksen, yhteisöllisyyden merkityksen sekä oppilashuollon, kuraattorin työskentelyn ja konsultatiivisen työotteen tarkastelusta. Lisäksi tietoperustassa käsitellään kiusaamisen ehkäisyä ja monialaista yhteistyötä esiopetuksessa sekä nostetaan esimerkkejä aiemmista esiopetuksen oppilashuolto- ja kuraattorityöhön kohdistuneista tutkimuksista. Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus sisälsi laadullisen puolistrukturoidun kyselytutkimuksen, joka toteutettiin kahdessa osassa, toukokuussa ja lokakuussa 2022. Kyselylomakkeet lähetettiin esiopetusta järjestävien päiväkotien johtajille sähköpostitse ja vastauksia kyselyihin saatiin yhteensä 32 kappaletta. Kyselytulosten analysoinnissa hyödynnettiin fenomenologista lähestymistapaa.
Kyselyiden tuloksista ilmeni toiveita esiopetuksen kuraattorin läsnäololle esiopetusyksiköissä, yhteistyön tukemiselle lasten vanhempien ja esiopetuksen työntekijöiden välillä sekä yhteistyölle ja konsultaatioavulle arjessa nousseissa kysymyksissä esiopetusyksikön työntekijöille. Hyvinä käytäntöinä kuraattorityössä pidettiin säännöllisiä ryhmissä vierailuja, oppilashuoltoryhmissä toimimista, infojen ja kuukausikirjeiden tuottamista esiopetuksen henkilöstölle ja lasten vanhemmille sekä aloitteellisuutta yhteydenotossa esiopetusyksiköihin.
Opinnäytetyön kehittämistyö toteutettiin esiopetuksen kuraattoreiden kesken järjestetyillä ideointipajoilla touko- ja lokakuussa 2022. Toukokuussa ideointipajoja järjestettiin kaksi ja osallistujia oli kaksi. Lokakuussa järjestettiin yksi ideointipaja, johon esiopetuksen kuraattoreita osallistui kolme. Ideointipajoissa hyödynnettiin ideariihityöskentelyä, jonka avulla kyselytuloksia hyödyntäen kehitettiin esiopetuksen kuraattorityölle konsultatiivinen työskentelymalli osa-alueineen ja pääteemoineen, yksilötyöskentelyn konsultatiivinen prosessimallinnus sekä kaksi vuosikelloversiota: perusteellinen taulukkoversio toimintaohjeineen työyhteisön sisäiseen käyttöön ja päivitettäväksi, sekä julkaistava, pelkistetty versio työskentelyn pääteemojen ja kohdennuspisteiden jakautumisesta toimintavuodelle.
Esiopetuksen kuraattorin palvelun riittävää saatavuutta ja työskentelyn tutuksi tulemista pidettiin kyselytuloksissa tärkeänä. Jatkossa esiopetuksen kuraattorin työn kehittämistä ja yhtenäistämistä palvelun tasavertaisen ja riittämän saatavuuden takaamiseksi tulisikin jatkaa myös hyvinvointialueille siirtymisen jälkeen.
