Luottamus, sen merkitys ja rakentaminen kansainvälisten rikosten tutkinnassa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää kansainvälisten rikosten tutkintaan osallistuvien osaamista ja ymmärrystä luottamuksesta, sen merkityksestä, luomisesta ja ylläpidosta tutkinnan eri vaiheissa ja tutkintaorganisaatiossa. Yhtenä työn tavoitteena on oppia aiemmista tutkinnoista ja työntekijöiden henkilökohtaisista kokemuksista. Opinnäytetyön kehittämistehtävänä on tutkia, millä keinoin luottamusta voidaan rakentaa, mitkä ovat luottamusta herättäviä ja heikentäviä tekijöitä kohdatessa kuultavia, mutta myös luotaessa luottamuksellisia suhteita paikallisiin viranomaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Luottamusta tarkastellaan myös organisaation näkökulmasta ja erityisesti esimiestyöskentelyn vaatimusten osalta.

Opinnäytetyön tietoperustana on suomalainen ja kansainvälinen lähdeaineisto, joka muodostuu aiheeseen liittyvistä kirjallisista lähteistä, mutta myös lainsäädännöstä ja kansainvälisistä sopimuksista ja ohjeista. Tätä viitekehystä on täydennetty opinnäytetyötä varten tehtyjen haastatteluiden tarjoamalla aineistolla.

Tämä opinnäytetyö on toteutettu laadullisen tutkimuksen menetelmin. Kehittämistyön menetelmänä käytettiin narratiivista haastattelua asiantuntijoilta saadun tiedon keräämiseksi. Tutkimusmenetelmän avulla pyritään ymmärtämään tarkasteltavaa ilmiöitä tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden kautta ja heidän näkökulmastaan ja miten ihmiset itse kokevat ilmiöt. Tämä auttaa ymmärtämään menneisyyttä ja samalla se suuntaan tulevaisuuteen. Aineisto analysoitiin laadullisen analyysin menetelmin, jolloin aineistoa käsitellään kokonaisuutena mutta sitä rajataan ja pelkistetään ja siitä pyritään löytämään yhteneväisyyksiä. Tutkimuksessa on myös käytetty haastateltavien käyttämiä lauseita ja käsitteitä.

Keskeisinä teemoina sekä tietopohjassa, että haastatteluissa nousivat luottamusta herättäviksi ja ylläpitäviksi tekijöiksi kompetenssi, aktiivinen viestintä, henkilökohtaiset suhteet, arvostava ja kohtelias käytös, valmistautuminen ja asioiden selittäminen ymmärrettävällä tavalla. Suhteessa viranomaisiin ja muihin yhteistyökumppaneihin, edellä mainittujen lisäksi nousivat esille myös kulttuurin ja rikosten ymmärtämisen ja niiden vaikutuksen erilaisiin valtion sisäisiin suhteisiin. Diplomatia ja luottamuksen osoittaminen luottamuksen saamiseksi mainittiin myös haastatteluissa. Henkilöstön osalta luottamukseen merkittävästi vaikuttavat johdon ja esimiesten johdonmukainen ja oikeudenmukainen toiminta, työtekijöistä huolehtiminen, ammattitaidon arvostaminen, asianmukainen viestintä ja osallistaminen. Luottamusta heikensivät lupausten pitämättä jättäminen, tutkinnan hitaus ja konkreettisten tulosten puuttuminen ja organisaation sisällä heikko johtaminen, tuen puute ja heikko viestintä. Koska kompetenssi tuli vahvasti esillä sekä haastatteluissa että kirjallisessa viitekehyksessä, on työssä tutkittu myös niitä ominaisuuksia, työkokemusta ja taustaa, jota kansainvälisten rikosten tutkintaan osallistuvilla tulisi olla.

Kansainvälisten rikosten tutkinta on pitkäkestoista ja kallista. Tämä on yksi huomioitavista asioista luottamuksen rakentamisessa mutta etenkin ylläpidossa. Säännöllinen viestintä ja raportointi saavutuksista ja positiivisista tapahtumista lisäävät luottamusta, mutta ennen kaikkea vaaditaan substanssiosaamista, jonka avulla saavutetaan tuloksia, ja tutkintamenetelmät ja -tulokset kestävät ulkopuolisen arvioinnin.

Viestinnässä tulisi korostaa kansainvälisten rikosten tutkinnan merkitystä rikosoikeudellisen vastuun toteutumiseksi kaikkein vakavimmista kansainvälisistä rikoksista ja uhrien oikeuden saamiseksi.