Sähköasentajan osaamisen kehittäminen sähköalan yrityksessä : osaamisen tunnistaminen ja osaamistarpeen määrittäminen osana osaamisen johtamista

Abstract

Yrityksen kilpailukykyyn vaikuttavat monet asiat, joista yksi tärkeimmistä on osaava henkilöstö. Osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen on keskienen osa johtamista. Tavoitteellinen oppimisprosessin johtaminen edellyttää mm. yhteistä käsitystä tavoitteista, nykyisestä osaamisesta ja menetelmistä, joilla tavoitteeseen pyritään. Opinnäytetyön fokus oli osaamisen tunnistamisessa ja sen kehittämisessä nimenomaan yrityksen näkökulmasta. Tarkoituksena oli selvittää sähköalan yritysten käsityksiä sähköasentajan työstä, siihen liittyvistä kvalifikaatioista ja ammatillisen koulutuksen tuottamasta osaamisesta. Tavoitteena oli muodostaa tilannekuva sähköasentajan työstä ja kehittää työkalu, jonka avulla sähköurakoitsijat voivat tehdä sähköasentajien osaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen liittyviä päätöksiä perustellun tiedon pohjalta.

Tutkimuksessa oli kaksi pääkäsitettä. Ensinnäkin tutkittiin sähköalan yritysten työtä, joka käsitetään erityisesti sähköasentajan tekeminä työtehtävinä. Toisena pääkäsitteenä oli kvalifikaatiot, joita tarvitaan sähköasentajan työssä. Tutkimuksen lähestymistapa oli kontekstuaalinen ja siinä yhdistyivät laadullinen ja määrällinen tutkimus. Empiirinen aineisto kerättiin työpaikkailmoituksista, tutkintojen perusteista ja asiantuntijoiden haastatteluista. Aineiston analyysissä käytettiin sisällön erittelyä.

Johtopäätöksissä todettiin, että työpaikkailmoituksissa, tutkintojen perusteissa ja urakoitsijoiden näkemyksissä on paljon yhteistä. Työpaikkailmoituksissa ja haastatteluissa nousivat esiin tuotannolliset kvalifikaatiot kuten turvallisuus, kädentaidot ja ohjeiden noudattaminen sekä normatiiviset kvalifikaatiot kuten motivaatio, kiinostus ja asiakaspalvelu. Tutkintojen perusteiden sisältö on hyvin laaja ja kattaa hyvin urakoitsijoiden edellyttämän osaamisen, mutta se ei kuitenkaan näy opiskelijoiden osaamisessa ja ammattioppilaitosten kyky vastata työelämän haasteisiin sisältääkin monia ongelmakohtia. Kerätyn aineiston perusteella kehitettiin malli, jonka avulla urakoitsijat voivat tunnistaa sähköasentajien osaamista ja päättää heidän osaamisen kehittämisestä.

Opinnäytetyössä esiin tulleiden seikkojen perusteella voidaan todeta, että tutkintotavoitteisuus ja työelämän tarpeet ovat ainakin jossain määrin ristiriidassa keskenään. Opetusviranomaisten tulisikin arvioida uudelleen, onko kaikkien ammattiin opiskelevien kohdalla realistista tavoitella jatko-opinto- ja työelämäkelpoisuutta saman aikaisesti. Liian suuret vaatimukset alentavat opiskelumotivaatiota. Opiskelijan omiin tavoitteisiin ja kehitystasoon nähden oikein asetetut tavoitteet lisäävät onnistumisen kokemuksia, opiskelumotivaatiota ja pienentävät siten opintojen keskeyttämisriskiä.