Nuorten ja työntekijöiden näkökulmia Helsingin vankilan nuorten osaston toimintakokonaisuuden kehittämiseen
Mäkinen, Karoliina (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228041
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228041
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia Helsingin vankilan nuorten osastolla rangaistustaan suorittavien nuorten sekä osaston työntekijöiden näkemyksiä osaston toimintakokonaisuuden kehittämisestä. Opinnäytetyön tilaajana toimi Rikosseuraamuslaitoksen alaisuudessa toimiva Helsingin vankila. Opinnäytetyön tekijä työskentelee Rikosseuraamuslaitoksen palveluksessa, jonka seurauksena opinnäytetyön kehittämisnäkökulmat kytkeytyvät tiiviisti työelämän kehittämiseen suoraan opinnäytetyön toimintaympäristössä.
Opinnäytetyössä kuvataan nuorten osaston toimintakokonaisuuden nykytilaa ja arvioidaan sen toimivuutta nuorten ja työntekijöiden omien kokemusten pohjalta. Lisäksi arvioidaan sitä, kuinka osastolla käytössä olevat toiminnot vastaavat nuorten tarpeisiin sekä Rikosseuraamuslaitoksen laajempiin tavoitteisiin ja suunnitelmiin nuorten vankien toimintojen kehittämisestä tulevaisuudessa. Helsingin vankilan nuorten osastolla rangaistustaan suorittavien vankien näkemyksiä ei ole aikaisemmin kartoitettu opinnäytetyössä tai muussa tutkimuksellisessa raportissa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistokeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Opinnäytetyötä varten rekrytoitiin nuorten osaston työntekijöiden avustuksella vapaaehtoiset haastateltavat (n=3) Helsingin vankilan nuorten osastoilla rangaistustaan suorittavien vankien joukosta. Vankien haastattelujen lisäksi tietoa kerättiin haastattelemalla myös nuorten kanssa työskentelevää henkilökuntaa (n=6) Helsingin vankilasta.
Opinnäytetyön ydintuloksissa korostui erityisesti vankeusaikaisen koulutuksen ja kuntoutuksellisen yksilötyön merkitys nuorten rikollisuudesta irrottautumista tukevina tekijöinä. Myös suunnitelmallisen ja hyvissä ajoin aloitetun asteittaisen vapautumisen valmistelun rooli korostui osana nuorten osastojen toimintakokonaisuutta. Tuloksissa korostui myös yksilötyön ja asiakas-työntekijäsuhteen merkitys nuorten kanssa työskenneltäessä. Vaikuttaisi siltä, että työ vankilassa olevien nuorten parissa vaatii työntekijöiltä tavanomaisesta rikosseuraamustyöstä poikkeavaa työotetta.
Opinnäytetyön johtopäätöksissä kuvataan resurssoinnin tärkeyttä vankilassa olevien nuorten palveluiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Myös nuorten erityisyyteen liittyvää koulutusta henkilöstölle toivottiin tulevaisuudessa lisättävän. Johtopäätösten mukaan koulunkäyntiin nojautuva viikko-ohjelma nuorten osastoilla on perusteltu mm. desistanssiteorioiden perusteella. Vankeusaikaisen koulutuksen järjestymisessä on kuitenkin nykytilanteessa vielä epätasa-arvoisuutta ja kehitettävää. Tulevaisuuden kehittämistä haastaa myös nuorten osastojen lisääntyvä määrä Helsingin vankilassa lähitulevaisuudessa.
Opinnäytetyössä kuvataan nuorten osaston toimintakokonaisuuden nykytilaa ja arvioidaan sen toimivuutta nuorten ja työntekijöiden omien kokemusten pohjalta. Lisäksi arvioidaan sitä, kuinka osastolla käytössä olevat toiminnot vastaavat nuorten tarpeisiin sekä Rikosseuraamuslaitoksen laajempiin tavoitteisiin ja suunnitelmiin nuorten vankien toimintojen kehittämisestä tulevaisuudessa. Helsingin vankilan nuorten osastolla rangaistustaan suorittavien vankien näkemyksiä ei ole aikaisemmin kartoitettu opinnäytetyössä tai muussa tutkimuksellisessa raportissa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistokeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Opinnäytetyötä varten rekrytoitiin nuorten osaston työntekijöiden avustuksella vapaaehtoiset haastateltavat (n=3) Helsingin vankilan nuorten osastoilla rangaistustaan suorittavien vankien joukosta. Vankien haastattelujen lisäksi tietoa kerättiin haastattelemalla myös nuorten kanssa työskentelevää henkilökuntaa (n=6) Helsingin vankilasta.
Opinnäytetyön ydintuloksissa korostui erityisesti vankeusaikaisen koulutuksen ja kuntoutuksellisen yksilötyön merkitys nuorten rikollisuudesta irrottautumista tukevina tekijöinä. Myös suunnitelmallisen ja hyvissä ajoin aloitetun asteittaisen vapautumisen valmistelun rooli korostui osana nuorten osastojen toimintakokonaisuutta. Tuloksissa korostui myös yksilötyön ja asiakas-työntekijäsuhteen merkitys nuorten kanssa työskenneltäessä. Vaikuttaisi siltä, että työ vankilassa olevien nuorten parissa vaatii työntekijöiltä tavanomaisesta rikosseuraamustyöstä poikkeavaa työotetta.
Opinnäytetyön johtopäätöksissä kuvataan resurssoinnin tärkeyttä vankilassa olevien nuorten palveluiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Myös nuorten erityisyyteen liittyvää koulutusta henkilöstölle toivottiin tulevaisuudessa lisättävän. Johtopäätösten mukaan koulunkäyntiin nojautuva viikko-ohjelma nuorten osastoilla on perusteltu mm. desistanssiteorioiden perusteella. Vankeusaikaisen koulutuksen järjestymisessä on kuitenkin nykytilanteessa vielä epätasa-arvoisuutta ja kehitettävää. Tulevaisuuden kehittämistä haastaa myös nuorten osastojen lisääntyvä määrä Helsingin vankilassa lähitulevaisuudessa.