Osallisuusohjelman kehittäminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle
Ali-Melkkilä, Fanni (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328393
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328393
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda tasa-arvoinen, yhdenvertainen ja osallistava osallisuusohjelman laatimisprosessi, jonka tuotoksena laatia alueellinen osallisuusohjelma Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle.
Teoreettinen viitekehys rakentui osallisuuden määritelmän, lajien ja osa-alueiden sekä yhteiskehittämisen teemoista. Osallisuuden lajit käsittivät asukas-, asiakas-, henkilöstö- ja sidosryhmäosallisuuden, ja osa-alueet puolestaan tieto-, suunnittelu-, toiminta- ja päätöksenteko-osallisuuden. Opinnäytetyön menetelminä hyödynnettiin yhteiskehittämistä ja aineiston keruu toteutettiin laadullisesti.
Opinnäytetyöprosessin aikana toteutettiin kaksi työpajaa ja sähköinen kommentointi. Työpajoissa kehitettiin Vantaan ja Keravan osallisuusohjelman painopistealueita, tavoitteita ja toimenpiteitä ja kerättiin palautetta osallisuusohjelman laatimisprosessin mallia varten. Sähköisen kommentoinnin avulla kerättiin parannusehdotuksia osallisuusohjelmaan asukkailta, palvelujen käyttäjiltä sekä henkilöstön ja sidosryhmien edustajilta. Opinnäytetyön taustalla hyödynnettiin lisäksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen muuta valmistelumateriaalia.
Työpajoissa ja sähköisessä kommentoinnissa nousi esiin näkemyksiä siitä, minkälainen osallisuusohjelman sisällön ja ulkoasun tulisi olla sekä minkälaisia tavoitteita ja toimenpiteitä ohjelmaan tulisi asettaa, jotta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella voitaisiin edistää eri ihmisryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti.
Työpajojen ja sähköisen kommentoinnin pohjalta luotiin malli alueellisen osallisuusohjelman laatimisprosessille, jonka tuotoksena syntyi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osallisuusohjelma. Osallisuusohjelmaan on kuvattu osallisuuden teoreettinen viitekehys, muodot ja kohderyhmät, osallisuutta ohjaavat lait ja ohjelmat, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osallisuuden johtamisen ja poliittisen päätöksenteon rakenteet sekä osallisuusohjelman ohjaava teema, tavoitteet, toimenpiteet, mittarit seuranta ja raportointi. Ohjelman luonnosversio on lisätty tämän opinnäytetyön liitteeksi.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että yhteiskehittäminen soveltuu hyvin menetelmänä osallisuusohjelman laatimisprosessille ja yhdessä kehittäminen koetaan tärkeänä keinona edistää eri ihmisryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia hyvinvointialueella. Osallisuudesta puhuttaessa on tärkeää, että käytetty kieli on ymmärrettävää ja selkeää, ja että ohjelman toimenpiteet ja käytännöt jalkautuvat arjen työhön.
Teoreettinen viitekehys rakentui osallisuuden määritelmän, lajien ja osa-alueiden sekä yhteiskehittämisen teemoista. Osallisuuden lajit käsittivät asukas-, asiakas-, henkilöstö- ja sidosryhmäosallisuuden, ja osa-alueet puolestaan tieto-, suunnittelu-, toiminta- ja päätöksenteko-osallisuuden. Opinnäytetyön menetelminä hyödynnettiin yhteiskehittämistä ja aineiston keruu toteutettiin laadullisesti.
Opinnäytetyöprosessin aikana toteutettiin kaksi työpajaa ja sähköinen kommentointi. Työpajoissa kehitettiin Vantaan ja Keravan osallisuusohjelman painopistealueita, tavoitteita ja toimenpiteitä ja kerättiin palautetta osallisuusohjelman laatimisprosessin mallia varten. Sähköisen kommentoinnin avulla kerättiin parannusehdotuksia osallisuusohjelmaan asukkailta, palvelujen käyttäjiltä sekä henkilöstön ja sidosryhmien edustajilta. Opinnäytetyön taustalla hyödynnettiin lisäksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen muuta valmistelumateriaalia.
Työpajoissa ja sähköisessä kommentoinnissa nousi esiin näkemyksiä siitä, minkälainen osallisuusohjelman sisällön ja ulkoasun tulisi olla sekä minkälaisia tavoitteita ja toimenpiteitä ohjelmaan tulisi asettaa, jotta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella voitaisiin edistää eri ihmisryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti.
Työpajojen ja sähköisen kommentoinnin pohjalta luotiin malli alueellisen osallisuusohjelman laatimisprosessille, jonka tuotoksena syntyi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osallisuusohjelma. Osallisuusohjelmaan on kuvattu osallisuuden teoreettinen viitekehys, muodot ja kohderyhmät, osallisuutta ohjaavat lait ja ohjelmat, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osallisuuden johtamisen ja poliittisen päätöksenteon rakenteet sekä osallisuusohjelman ohjaava teema, tavoitteet, toimenpiteet, mittarit seuranta ja raportointi. Ohjelman luonnosversio on lisätty tämän opinnäytetyön liitteeksi.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että yhteiskehittäminen soveltuu hyvin menetelmänä osallisuusohjelman laatimisprosessille ja yhdessä kehittäminen koetaan tärkeänä keinona edistää eri ihmisryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia hyvinvointialueella. Osallisuudesta puhuttaessa on tärkeää, että käytetty kieli on ymmärrettävää ja selkeää, ja että ohjelman toimenpiteet ja käytännöt jalkautuvat arjen työhön.