Kehitysvammahuollon työntekijöiden kokemukset Lean-ajattelun vaikutuksista työhyvinvointiin

Abstract

Opinnäytetyön kehittämistoiminnan tarkoituksena oli Lean-ajattelun jalkautus pääkaupunkiseudulla toimivaan kehitysvammahuollon asumisyksikköön. Kehittämistoiminnan tavoitteena oli selvittää, miten Lean-ajattelu vaikuttaa kehitysvammahuollon työntekijöiden kokemaan työhyvinvointiin. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksien perusteella tavoitteena oli saada tietoa siitä, minkälaiset osatekijät Lean-ajattelussa vaikuttavat työhyvinvointiin. Opinnäytetyö toteutettiin osallistavana toimintatutkimuksena. Tietoa kerättiin kyselylomakkeiden, havainnoinnin ja työpajatyöskentelyn avulla.

Opinnäytetyön tietoperustaksi valikoitui kehittämistoiminnasta nousseita aiheita: Lean-ajattelu, valmentava johtaminen, osallisuus ja työhyvinvointi. Lean-ajattelulla tarkoitetaan geneerisesti työn parantamista sujuvoittamalla prosesseja. Terveydenhuollossa Lean-ajattelussa korostuu prosessijohtaminen, jossa vältetään hierarkkista johtamisjärjestelmää ja pyritään osallistamaan terveydenhuollon henkilökunta prosessiin, jossa heidät tuodaan ongelmien ratkaisijan rooliin ylhäältä annettujen ohjeiden toteuttajan asemesta. Edellä mainittu linkittyy vahvasti sosiaali- ja terveysalaan, jossa työhyvinvointi on koetuksella rakenteiden muuttuessa. Työhyvinvoinnin perusta luodaan työssä itsessään, johon vaikuttavat työprosessien joustavuus ja johtamisen antamat mahdollisuudet. Työhyvinvointi käsitteenä tarkoittaa muun muassa työntekijöiden motivaatiota ja mielekkyyden kokemusta omasta työyhteisöstä.

Kehittämistoiminta osoitti, että Lean-ajattelun koettiin lisäävän koettua työhyvinvointia monen eri osatekijän kautta. Kehittämistoiminnasta nousi esiin seuraavia teemoja: asiakkaat, vuorovaikutus ja työhyvinvointi. Vastauksissa korostui, että työntekijöiden kokema työhyvinvoinnin parantuminen ei johtunut suoranaisesti Lean-ajattelusta vaan välillisesti Lean-ajattelun työhyvinvoinnin edistämisen vaikutuksista, joka vaikutti positiivisesti työtekijän työhyvinvoinnin kokemuksiin. Jatkossa olisi hyvä laajentaa kehittämistoiminta kattamaan koko organisaatio yksittäisen ryhmän sijaan ja näin saataisiin laajempi ja syvällisempi analyysi siitä, miten Lean-ajattelun toteuttaminen osana työtä vaikuttaisi työhyvinvointiin koko organisaatiossa.