Digitaalinen yhteistyö varhaiskasvatuksessa : huoltajien kokemuksia digiosallisuudesta
Arola, Susanna (2022)
Arola, Susanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121429669
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121429669
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä digitaalisesta yhteistyöstä varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli selvittää miten huoltajat kokevat digitaalisen yhteistyön, millaisia digitaalista syrjäytymistä aiheuttavia tekijöitä on varhaiskasvatuksessa ja millaista digitaalisesti osallistava varhaiskasvatus on. Opinnäytetyö tehtiin osana Laurean Digitaalinen yhteistyö huoltajien kanssa -hanketta. Hanke oli Opetushallituksen rahoittama täydennyskoulutus varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen opetus- ja kasvatushenkilöstölle.
Opinnäytetyön tietoperustassa esiteltiin kasvatusyhteistyöhön, digiosallisuuteen sekä digisyrjäytymiseen liittyviä keskeisiä näkökulmia. Kasvatusyhteistyötä ohjaavat lait ja suositukset sekä kasvokkain kohtaamisen ja digitaalisen yhteistyön erityispiirteet olivat huoltajien ja kasvattajien yhteistyöhön liittyviä asioita varhaiskasvatuksessa. Digiosallisuutta käsiteltiin mahdollistavien ja estävien tekijöiden näkökulmasta, kuten digikuilut, digitaalinen lukutaito, digitaalinen osaaminen ja palveluiden käytettävyys.
Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin laadullisella menetelmällä. Opinnäytetyön tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Teemahaastatteluin selvitettiin huoltajien näkemyksiä kodin ja varhaiskasvatuksen digitaalisesta kasvatusyhteistyöstä. Lisäksi haastatteluissa selvitettiin millaisia ovat varhaiskasvatuksen digipalveluiden digiosallisuutta mahdollistavat ja estävät tekijät.
Tulosten perusteella tunnistettiin, että parhaimmillaan digitaalinen yhteistyö täydentää kasvatusyhteistyötä. Digitaalista syrjäytymistä varhaiskasvatuksessa aiheutti erityisesti digipalvelujen käytettävyyden sekä tiedon saatavuuden haasteet. Erilaisten käyttäjäryhmien huomiointi, palvelujen helppokäyttöisyys ja turvallisuus sekä yhteisesti sovitut käytänteet muodostivat digiosallistavan varhaiskasvatuksen ytimen. Digitaalisen yhteistyön kehittämiselle nähtiin selkeä tarve.
Tämän opinnäytetyön tuloksena syntyneitä digiosallistavan varhaiskasvatuksen suosituksia voidaan käyttää suunniteltaessa huoltajien kanssa tehtävää digitaalista yhteistyötä. Digiosallisuutta lisäävät toimenpiteet ovat tärkeitä tehdessä päätöksiä varhaiskasvatukseen sopivista sovelluksista ja ohjelmistoista. Toisaalta olemassa olevia digitaalisen yhteistyön käytänteitä on mahdollista arvioida digiosallisuuden näkökulmasta suosituksia hyödyntämällä. Suosituksia voidaan soveltaa kouluissa tapahtuvaan huoltajien kanssa tehtävään digitaaliseen yhteistyöhön sekä laajemmin sosiaalialla.
Opinnäytetyön tietoperustassa esiteltiin kasvatusyhteistyöhön, digiosallisuuteen sekä digisyrjäytymiseen liittyviä keskeisiä näkökulmia. Kasvatusyhteistyötä ohjaavat lait ja suositukset sekä kasvokkain kohtaamisen ja digitaalisen yhteistyön erityispiirteet olivat huoltajien ja kasvattajien yhteistyöhön liittyviä asioita varhaiskasvatuksessa. Digiosallisuutta käsiteltiin mahdollistavien ja estävien tekijöiden näkökulmasta, kuten digikuilut, digitaalinen lukutaito, digitaalinen osaaminen ja palveluiden käytettävyys.
Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin laadullisella menetelmällä. Opinnäytetyön tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Teemahaastatteluin selvitettiin huoltajien näkemyksiä kodin ja varhaiskasvatuksen digitaalisesta kasvatusyhteistyöstä. Lisäksi haastatteluissa selvitettiin millaisia ovat varhaiskasvatuksen digipalveluiden digiosallisuutta mahdollistavat ja estävät tekijät.
Tulosten perusteella tunnistettiin, että parhaimmillaan digitaalinen yhteistyö täydentää kasvatusyhteistyötä. Digitaalista syrjäytymistä varhaiskasvatuksessa aiheutti erityisesti digipalvelujen käytettävyyden sekä tiedon saatavuuden haasteet. Erilaisten käyttäjäryhmien huomiointi, palvelujen helppokäyttöisyys ja turvallisuus sekä yhteisesti sovitut käytänteet muodostivat digiosallistavan varhaiskasvatuksen ytimen. Digitaalisen yhteistyön kehittämiselle nähtiin selkeä tarve.
Tämän opinnäytetyön tuloksena syntyneitä digiosallistavan varhaiskasvatuksen suosituksia voidaan käyttää suunniteltaessa huoltajien kanssa tehtävää digitaalista yhteistyötä. Digiosallisuutta lisäävät toimenpiteet ovat tärkeitä tehdessä päätöksiä varhaiskasvatukseen sopivista sovelluksista ja ohjelmistoista. Toisaalta olemassa olevia digitaalisen yhteistyön käytänteitä on mahdollista arvioida digiosallisuuden näkökulmasta suosituksia hyödyntämällä. Suosituksia voidaan soveltaa kouluissa tapahtuvaan huoltajien kanssa tehtävään digitaaliseen yhteistyöhön sekä laajemmin sosiaalialla.