Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokemuksia kohdatuksi tulemisesta terveydenhuollossa

Abstract

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ja hyvinvointi ovat viime vuosina olleet useasti keskustelunaiheina yhteiskunnassamme. Näiden vähemmistöjen hyvinvointiin on myös alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Hyvän terveydenhoidon ja onnistuneen luottamussuhteen yhtenä keskeisenä tekijänä on potilaan hyvä kohtaaminen.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden kokemuksia kohdatuksi tulemisesta terveydenhuollossa sekä selvittää kohdatuksi tulemista vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pohjois-Karjalan Seta ry.

Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää täysi-ikäistä sukupuolivähemmistöön kuuluvaa henkilöä. Aineisto analysoitiin luokittelemalla. Tuloksista nousi esille kohdatuksi tulemisen kokemuksen vaihtelevuus riippuen terveydenhuollon alasta ja ammattilaisen asenteista ja tiedoista. Kohdatuksi tulemista vahvistivat ammattilaisen riittävät tiedot, potilaan kunnioittaminen, oikean nimen ja sukupuolineutraalien termien käyttäminen. Kohdatuksi tulemista heikensivät ammattilaisen tiedon vähyys, potilaan ohittaminen, sukupuolen olettaminen, väärin sukupuolittaminen ja väärän nimen käyttäminen.

In recent years, the rights and well-being of sexual and gender minorities have often been topics of discussion in our society. The well-being of these minorities has also become the subject of increasing attention. One of the key factors for good health care and a successful relationship of trust is a good encounter with the patient.

The purpose of this thesis was to explore how people belonging to gender minorities experience health care encounters and to identify the factors that strengthen and weaken the encounter. The thesis was commissioned by North Karelia Seta Association.

The thesis carried out using a qualitative research method. The data was collected by interviewing four adults belonging to the gender minorities. The material was analysed by categorising. The results revealed the variability in encounter experiences depending on the healthcare sector and the attitudes and knowledge of the professional. The experience of being encountered was strengthened by the professional's sufficient knowledge, respect for the patient, the use of the correct name and gender-neutral terms. The lack of professional knowledge, ignoring the patient, assuming their gender, misgendering and using the wrong name contributed to weaker experiences