Väestönsuojan käyttöönoton viestintämateriaalin luominen taloyhtiölle ja asukkaille
Eskelinen, Tommi; Köykkä, Lasse (2022)
Eskelinen, Tommi
Köykkä, Lasse
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121530337
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121530337
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön lähtökohtana oli tavanomaisessa suomalaisessa kerrostaloyhtiössä toteutettu väestönsuojan käyttöönotto sekä suojautumisharjoitus. Tavoitteena oli simuloida mahdollisimman autenttisesti tilannetta, jossa yhteiskunnassa on annettu suojautumiskäsky ja tämän seurauksena taloyhtiön asukkaat toteuttavat suojautumisen 72 tunnin kuluessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli myös luoda viestintämateriaali suojautumisharjoituksen kohdekiinteistölle tulevaisuuden varalle. Opinnäytetyössä dokumentoitiin väestönsuojan eri käyttöönottovaiheet, suojautumisharjoituksen kulku sekä tehtiin havaintoja tekijöistä, jotka voivat vaikeuttaa suojautumisen toteutumista 72 tunnin aikarajassa. Opinnäytetyössä muodostettiin johtopäätöksiä suojautumista haittaavista tekijöistä, vertailemalla projektin eri vaiheista tehtyjä havaintoja asiantuntijahaastattelujen tuloksiin.
Väestönsuojan käyttöönoton jokaisen työvaiheen suorittivat alan ammattilaiset, jonka vuoksi oli haastavaa lähteä arvioimaan keskivertokansalaisen ja ammattihenkilön toimintakyvyn eroa. Tämän opinnäytetyön johtopäätöksenä oli, että keskiverto suomalainen taloyhtiö pystynee toteuttamaan väestönsuojansa käyttöönoton asukkaiden toimesta 72 tunnin aikana, mutta hyvällä varautumisella ja taloyhtiön tarpeisiin räätälöidyllä väestönsuojan käyttöönottosuunnitelmalla, onnistumismahdollisuuden paranevat huomattavasti.
Tämän lisäksi opinnäytetyössä arvioitiin mahdollisia haittatekijöitä suojautumisvaiheen aikana. Suojautumistilanteessa, jossa ihminen joutuu oleskelemaan suljetussa tilassa vieraiden ihmisten kanssa ennalta määräämättömän ajan, on ihmisen resilienssi koetuksella. Ahtaus, yksityisyyden puute ja huoli läheisistä vaikuttavat ihmisen sietokykyyn, jolloin ylimääräiset ärsykkeet vaikeuttavat tilannetta. Meidän toteuttama kysely suojautumisharjoitukseen osallistuneille henkilöille osoitti, että ihmisten erilaiset tavat, rutiinit ja kulttuurilliset tekijät saattavat aiheuttaa lisäjännitteitä, joita taloyhtiö voi proaktiivisesti lieventää hyvällä viestinnällä ja sopimalla taloyhtiössä yhteisistä säännöistä sekä normaali- että poikkeusoloissa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli myös luoda viestintämateriaali suojautumisharjoituksen kohdekiinteistölle tulevaisuuden varalle. Opinnäytetyössä dokumentoitiin väestönsuojan eri käyttöönottovaiheet, suojautumisharjoituksen kulku sekä tehtiin havaintoja tekijöistä, jotka voivat vaikeuttaa suojautumisen toteutumista 72 tunnin aikarajassa. Opinnäytetyössä muodostettiin johtopäätöksiä suojautumista haittaavista tekijöistä, vertailemalla projektin eri vaiheista tehtyjä havaintoja asiantuntijahaastattelujen tuloksiin.
Väestönsuojan käyttöönoton jokaisen työvaiheen suorittivat alan ammattilaiset, jonka vuoksi oli haastavaa lähteä arvioimaan keskivertokansalaisen ja ammattihenkilön toimintakyvyn eroa. Tämän opinnäytetyön johtopäätöksenä oli, että keskiverto suomalainen taloyhtiö pystynee toteuttamaan väestönsuojansa käyttöönoton asukkaiden toimesta 72 tunnin aikana, mutta hyvällä varautumisella ja taloyhtiön tarpeisiin räätälöidyllä väestönsuojan käyttöönottosuunnitelmalla, onnistumismahdollisuuden paranevat huomattavasti.
Tämän lisäksi opinnäytetyössä arvioitiin mahdollisia haittatekijöitä suojautumisvaiheen aikana. Suojautumistilanteessa, jossa ihminen joutuu oleskelemaan suljetussa tilassa vieraiden ihmisten kanssa ennalta määräämättömän ajan, on ihmisen resilienssi koetuksella. Ahtaus, yksityisyyden puute ja huoli läheisistä vaikuttavat ihmisen sietokykyyn, jolloin ylimääräiset ärsykkeet vaikeuttavat tilannetta. Meidän toteuttama kysely suojautumisharjoitukseen osallistuneille henkilöille osoitti, että ihmisten erilaiset tavat, rutiinit ja kulttuurilliset tekijät saattavat aiheuttaa lisäjännitteitä, joita taloyhtiö voi proaktiivisesti lieventää hyvällä viestinnällä ja sopimalla taloyhtiössä yhteisistä säännöistä sekä normaali- että poikkeusoloissa.