Vertaileva tutkimus salibandyn fyysisten ominaisuuksien yhteyksistä kilpailutasoon Papasilla ja maajoukkuepelaajilla
Laukkanen, Jesse; Mattila, Jami (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121530216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121530216
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa Salibandyseura Papasille ajankohtaista tietoa Papasin U17-pelaajien fyysisten testien keskiarvotuloksista ja verrata tuloksia keskenään U17-maajoukkueen kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, ovatko Papasin U17-poikajunioripelaajat fyysisten testien keskiarvotuloksien perusteella edellä vai jäljessä suhteessa samanikäisiin maajoukkuepelaajiin. Tarkoituksena oli selittää vertailtavien ryhmien välisiä eroja. Tutkimus toteutettiin kilpailukauden loppupuolella huhtikuussa 2022. Toimeksiantajana toimi Salibandyseura Papas Ry. Seuralla oli tarve saada tietoa, kuinka omaa urheiluakatemiatoimintaa muokataan vastaamaan mahdollisimman lähelle nykypäivän maajoukkueen keskiarvotuloksia, jotta seurasta voisi fyysisten tuloksien pohjalta löytyä potentiaalisia maajoukkuepelaajia.
Tutkimuskysymyksiä olivat mm. onko testituloksissa havaittavissa eroja molempien ryhmien välillä, sekä mistä mahdolliset erot ryhmien välillä johtuvat. Tutkimuskysymysten pohjalta haimme vastauksia kvantitatiivisin menetelmin, jossa tulokset esitettiin numeerisesti ja laatikkojanakuvaajien avuilla. Aineistonkeruumenetelminä olivat testeihin soveltuvat sähköiset valokennot ja esikevennyshyppytestiin soveltuva kontaktimatto. Testejä oli yhteensä viisi kappaletta. Testit sisälsivät suoraa juoksunopeutta, ketteryyttä, esikevennyshyppyä, suunnanmuutosta sekä kestävyyttä. Tutkimusryhmämme koostui 13 testattavasta, jotka olivat joko 2005— tai 2006—syntyneitä poikajunioreita.
Tutkimustulokset osoittivat kohderyhmän olleen fyysisten testien perusteella jäljessä verrattuna vertailtavaan ryhmään. Tuloksien avulla saimme tietoa mahdollisista kehityskohteista urheiluakatemiatoiminnassa. Kehitysehdotuksena on tehdä vastaavanlaiset testit ennen kilpailukautta, jolloin menestyminen ja ottelut eivät ole testien tekemisen esteenä ja testeistä osallistujilta saadaan maksimaalinen hyöty. Kahden eri vertailtavien ryhmien tulokset tulisi olla saman kalenterivuoden aikana tehtyjä, jotta testituloksien analysointi on luotettavampi.
Tutkimuskysymyksiä olivat mm. onko testituloksissa havaittavissa eroja molempien ryhmien välillä, sekä mistä mahdolliset erot ryhmien välillä johtuvat. Tutkimuskysymysten pohjalta haimme vastauksia kvantitatiivisin menetelmin, jossa tulokset esitettiin numeerisesti ja laatikkojanakuvaajien avuilla. Aineistonkeruumenetelminä olivat testeihin soveltuvat sähköiset valokennot ja esikevennyshyppytestiin soveltuva kontaktimatto. Testejä oli yhteensä viisi kappaletta. Testit sisälsivät suoraa juoksunopeutta, ketteryyttä, esikevennyshyppyä, suunnanmuutosta sekä kestävyyttä. Tutkimusryhmämme koostui 13 testattavasta, jotka olivat joko 2005— tai 2006—syntyneitä poikajunioreita.
Tutkimustulokset osoittivat kohderyhmän olleen fyysisten testien perusteella jäljessä verrattuna vertailtavaan ryhmään. Tuloksien avulla saimme tietoa mahdollisista kehityskohteista urheiluakatemiatoiminnassa. Kehitysehdotuksena on tehdä vastaavanlaiset testit ennen kilpailukautta, jolloin menestyminen ja ottelut eivät ole testien tekemisen esteenä ja testeistä osallistujilta saadaan maksimaalinen hyöty. Kahden eri vertailtavien ryhmien tulokset tulisi olla saman kalenterivuoden aikana tehtyjä, jotta testituloksien analysointi on luotettavampi.