Valvottu koevapaus tarjoumana ja desistanssin mahdollistajana

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli analysoida sitä, millainen merkitys onnistuneesti suoritetulla koevapaudella on ollut rikollisuudesta irtaantuneiden haastateltavien desistanssiprosessissa heidän kokemanaan ja millaisia koevapauden olosuhteisiin liittyviä tekijöitä he ovat pitäneet olennaisina toimintansa muutoksen kannalta. Tämän lisäksi tarkoituksena oli tuoda esille haastateltavien kehittämisideoiden pohjalta sitä, kuinka vankiloissa voitaisiin entistä paremmin kehittää koevapauksien sisältöjä jo koevapauksien valmisteluvaiheessa. Opinnäytetyö tuo esiin erilaisia merkitystekijöitä, jota hyödyntämällä on mahdollista edesauttaa rikollisuudesta irrottautuvien muutosprosessia ja sitä kautta tukea heidän desistanssiaan. Kiinnittämällä paremmin huomiota rikollisuudesta irtaantuneiden näkemyksiin desistanssia tukevista merkitystekijöistä voitaisiin vankilassa suunnitella edelleen laadukkaampia koevapauksia. Koevapausaika on tärkeä oppimisvaihe, minkä sisällöllä on vaikutusta rikollisuudesta irrottautuvien yhteiskuntaan integroitumisessa.

Viitekehys opinnäytetyössä muodostuu kolmesta pääteemasta, joita ovat valvottu koevapaus, desistanssi sekä tarjoumateoria. Desistanssiprosessin ymmärtäminen haastateltavien kohdalla on olennainen osa muutosta edistävien tekijöiden hahmottamisessa. Tarjoumateoria muodostaa opinnäytetyölle kompassisuunnan, joka ohjaa löytämään juuri sellaisia merkitystekijöitä, joita haastateltavat ovat kokeneet vaikutuksellisena heidän rikollisuudesta irtaantumisensa kokonaisprosessissa erityisesti valvotun koevapauden aikana.

Opinnäytetyön aineisto koostuu seitsemälle rikollisuudesta irrottautuneelle tehdystä syvähaastattelusta. Jokaista haastateltavaa on haastateltu vähintään kaksi kertaa ja osalle on esitetty muutama lisäkysymys vielä erikseen. Syvähaastattelun tavoitteena on ollut sukeltaa niin sanotusti pintaa syvemmälle, jotta se antaisi uusia näkemyksiä desistanssin vaikuttamiseen ja koevapauksien kehittämiseen. Kaikki haastateltavat olivat vapautuneet valvotun koevapauden kautta. Kriteerinä haastateltavien kohdalla on ollut onnistuneesti suoritettu koevapaus sekä vapautumisen jälkeinen aika 2,5-5 vuotta. Aineiston analysoinnin välineenä olemme käyttäneet teoriaohjaavaa aineiston analyysiä.

Keskeisimmät tulokset koskivat vankila-aikaisten toimintojen ja kuntoutuksen lisäämistä. Koevapausaika nähtiin eräänlaisena oppimisprosessina ja harjoittelualustana, jolla oli suuri merkitys koevapauden onnistumisen sekä yhteiskuntaan integroitumisen mahdollistajana. Sosiaaliset tarjoumat kuten perhesuhteet nähtiin erityisen tärkeinä. Aineellisina tarjoumina korostuivat asunto sekä erilaiset työllistymis- ja opiskelumahdollisuudet. Aineettomina tarjoumina korostui erityisesti päihdekuntoutukseen osallistuminen. Rikollisuudesta irtautuneet kyseenalaistivat Rikosseuraamuslaitoksen viime aikoina toteuttamaa strategiaa, joka pyrkii lisäämään avoimempaa täytäntöönpanoa, mahdollistaen suuremmalle osalle vapautumisen valvotun koevapauden kautta. He panostaisivat enemmän motivoituneiden vankien tukemiseen erilaisten siivilöinti- tai haravointimenetelmien avulla. Vapautumisen valmistelun tukena nähtiin tarvetta kehittää edelleen verkostoyhteistyötä vankilan resurssipulan helpottamiseksi.