Tuuppaamalla lisää kalastonhoitomaksuja
Heino, Joel (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121530192
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121530192
Tiivistelmä
Perinteisiä näkökulmia valtioiden veromaksukertymän lisäämiseen ovat yleisen veromyönteisyyden kasvatus esimerkiksi markkinointikampanjoin sekä valvonnan ja rangaistuksen lisääminen. Mutta nämä ovat usein kalliita panostuksia yhteiskunnalle. Moderni käyttäytymistaloustiede on tuonut uuden ja taloudellisesti kannattavan näkökulman verojen keräämiseen. Kuten opinnäytetyön tietoperustasta selviää, erilaisten tuuppausten hyödyntäminen on osoittautunut kannattavaksi tavaksi lisätä verokertymää perinteisten työkalujen rinnalla.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, voiko kalastonhoitomaksun maksumääriä kasvattaa tuuppauksen keinoin. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Metsähallitus, jonka tehtäviin kuuluu kerätä valtion kalastonhoitomaksu. Kalastonhoitomaksu on veroluonteinen maksu, jonka määrittää kalastuslaki. Sen mukaan jokaisen 18–64-vuotiaan kalastajan tulee suorittaa Metsähallitukselle kalastonhoitomaksu vuosittain, jos kalastaa muuten kuin onkimalla tai pilkkimällä. Arvioiden mukaan vain alle 40 % kalastajista maksaa kalastonhoitomaksun. Metsähallitus käyttää merkittäviä summia kalastonhoitomaksun maksumyönteisyyden lisäämiseen markkinoinnin keinoin. Satunnaistettuna kenttäkokeena tehtyyn tutkimukseen osallistui tietämättään lähes 17 000 Metsähallituksen Eräluvat.fi-verkkosivun kalastajille suunnatun uutiskirjeen tilaajaa.
Tutkimuksessa uutiskirjeen tilaajista seulottu joukko jaettiin viiteen ryhmään, joista neljälle lähetettiin erilainen tuuppausviesti osana normaalia uutiskirjepostitusta. Viides ryhmä oli kontrolliryhmä ja heille suunnattiin yleistä hallintotekstiä kalastonhoitomaksusta. Tuuppausten vaikutus todettiin tilastollisesti merkitseväksi suhteessa kontrolliryhmään.
Tutkimuksen tulokset ovat linjassa kansainvälisen verotuuppaustutkimuksen kanssa. Kaikki tuuppaukset toivat lisää kalastonhoitomaksuja suhteessa kontrolliryhmään 1,1–2,6 prosenttiyksikköä. Pelkästään tutkimuksen tekeminen tuotti noin 12 000 euroa enemmän kalastonhoitomaksuja kuin jos kaikkia osallistujia olisi vain muistutettu maksusta. Toimivimman tuuppauksen potentiaalinen tuotto valtiolle olisi noin 730 000 €. Samalla kehitettiin Metsähallituksen Eräpalvelujen tutkimuksellista kulttuuria sekä hankittiin tärkeää asiakasymmärrystä kalastonhoitomaksun maksamisen motivaatioista. Työn tuloksia hyödynnetään vuoden 2023 kalastonhoitomaksukampanjan suunnittelussa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, voiko kalastonhoitomaksun maksumääriä kasvattaa tuuppauksen keinoin. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Metsähallitus, jonka tehtäviin kuuluu kerätä valtion kalastonhoitomaksu. Kalastonhoitomaksu on veroluonteinen maksu, jonka määrittää kalastuslaki. Sen mukaan jokaisen 18–64-vuotiaan kalastajan tulee suorittaa Metsähallitukselle kalastonhoitomaksu vuosittain, jos kalastaa muuten kuin onkimalla tai pilkkimällä. Arvioiden mukaan vain alle 40 % kalastajista maksaa kalastonhoitomaksun. Metsähallitus käyttää merkittäviä summia kalastonhoitomaksun maksumyönteisyyden lisäämiseen markkinoinnin keinoin. Satunnaistettuna kenttäkokeena tehtyyn tutkimukseen osallistui tietämättään lähes 17 000 Metsähallituksen Eräluvat.fi-verkkosivun kalastajille suunnatun uutiskirjeen tilaajaa.
Tutkimuksessa uutiskirjeen tilaajista seulottu joukko jaettiin viiteen ryhmään, joista neljälle lähetettiin erilainen tuuppausviesti osana normaalia uutiskirjepostitusta. Viides ryhmä oli kontrolliryhmä ja heille suunnattiin yleistä hallintotekstiä kalastonhoitomaksusta. Tuuppausten vaikutus todettiin tilastollisesti merkitseväksi suhteessa kontrolliryhmään.
Tutkimuksen tulokset ovat linjassa kansainvälisen verotuuppaustutkimuksen kanssa. Kaikki tuuppaukset toivat lisää kalastonhoitomaksuja suhteessa kontrolliryhmään 1,1–2,6 prosenttiyksikköä. Pelkästään tutkimuksen tekeminen tuotti noin 12 000 euroa enemmän kalastonhoitomaksuja kuin jos kaikkia osallistujia olisi vain muistutettu maksusta. Toimivimman tuuppauksen potentiaalinen tuotto valtiolle olisi noin 730 000 €. Samalla kehitettiin Metsähallituksen Eräpalvelujen tutkimuksellista kulttuuria sekä hankittiin tärkeää asiakasymmärrystä kalastonhoitomaksun maksamisen motivaatioista. Työn tuloksia hyödynnetään vuoden 2023 kalastonhoitomaksukampanjan suunnittelussa.