Peritoneaalidialyysin toteuttaminen Kainuun sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymän yksiköissä: Peritoneaalidialyysipotilaan hoito-opas hoitohenkilökunnalle
Lievonen, Mirva; Mustonen, Anna (2022)
Lievonen, Mirva
Mustonen, Anna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121630480
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121630480
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Tekijä(t): Lievonen Mirva & Mustonen Anna
Työn nimi: Peritoneaalidialyysin toteuttaminen Kainuun sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymän yksiköissä – peritoneaalidialyysipotilaan hoito-opas hoitohenkilökunnalle
Tutkintonimike: Sairaanhoitaja (AMK)
Asiasanat: Hoito-opas, munuainen, munuaisten vajaatoiminta, peritoneaalidialyysi, peritoniitti, vatsakalvodialyysi
Opinnäytetyönä tehtiin peritoneaalidialyysipotilaan hoito-opas Kainuun sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymän eli Kainuu soten hoitohenkilökunnan käyttöön. Toimeksianto tuli Kainuun soten aikuisten somaattisesta erikoissairaanhoidosta. Toimeksiantaja oli havainnut, että työelämässä on tarve selkeälle ohjeelle peritoneaalidialyysin toteuttamisesta. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen. Tarkoitus oli kuvata yhtenäiset toimintaohjeet hoitohenkilökunnalle peritoneaalidialyysipotilaan hoidossa. Tavoite oli lisätä hoitohenkilökunnan tietotaitoa ja potilasturvallisuutta. Opinnäytetyössä ratkaistiin tutkimuskysymys: millaista tietoa sairaanhoitaja tarvitsee peritoneaalidialyysin toteuttamiseksi? Opinnäytetyön aihe valittiin, koska se oli mielenkiintoinen ja ammatillisesti kehittävä. Työ rajattiin koskemaan Freseniuksen ja Baxterin peritoneaalidialyysin käsivaihto eli CAPD-muotoa (continuous ambulatory peritoneal dialysis). Lisäksi opinnäytetyössä käsitellään peritoniitin tunnistamista ja siihen liittyvää näytteenottoa.
Munuaiset poistavat kehosta ylimääräistä nestettä, suoloja ja kuona-aineita. Ne ohjaavat punasolujen muodostumista ja erittävät hormoneja, jotka säätelevät verenpainetta, happo-emästasapainoa ja D-vitamiiniaineenvaihduntaa. Munuaisten toiminnan häiriintyessä, niiden toimintakyky huononee, jolloin on kyse munuaisten vajaatoiminnasta. Akuutti munuaisten vajaatoiminta voi johtua esimerkiksi alkoholin tai lääkkeiden väärinkäytöstä. Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan riskiä kasvattaa ikä ja sairaudet. Munuaisten vajaatoiminta voi johtaa dialyysihoitoon. Peritoneaalidialyysissä eli vatsakalvodialyysissä ihmisen oma vatsakalvo toimii puoliläpäisevänä kalvona, jonka kautta kuona-aineet ja ylimääräinen neste siirtyvät verestä dialyysinesteeseen ja sitä kautta pois kehosta. Peritoneaalidialyysiä voidaan toteuttaa joko CAPD-muodossa tai APD-muodossa (automatic peritoneal dialysis). Peritoniitti on vatsakalvon tulehdus, joka on yleisin sairaalaan saapuneen peritoneaalidialyysipotilaan ongelma. Yleisin peritoniitin oire on vatsakipu. Peritoniitti todetaan bakteeriviljelyllä dialyysinesteestä ja hoidetaan antibiooteilla.
Opinnäytetyö on toiminnallinen ja tuotteistettu. Peritoneaalidialyysipotilaan hoito-opas toteutettiin viisivaiheisena tuotteistamisprosessina: ongelman tai tarpeen tunnistamisen vaihe, ideointivaihe, luonnosteluvaihe, kehittelyvaihe ja viimeistelyvaihe. Opas tehtiin keräämällä näyttöön perustuvaa tietoa teoksista ja tieteellisistä artikkeleista, peritoneaalidialyysin tuotevalmistajien, Freseniuksen ja Baxterin, omista ohjeista ja materiaaleista ja Kainuun soten omia ohjeita ja asiantuntijoita hyödyntäen. Toimeksiantaja, munuaishoitaja, hoitohenkilökunta ja ohjaava opettaja arvioivat oppaan sisällön ja antoivat siitä palautetta. Saadun palautteen pohjalta oppaaseen tehtiin muutoksia, jotta opas on mahdollisimman toimiva ja työelämää palveleva. Opinnäytetyö arvioitiin laadullisen tutkimuksen luotettavuuskriteerien mukaisesti.
Opas kokoaa peritoneaalidiayysipotilaan hoito-ohjeet, jolloin tieto on helposti löydettävissä. Opinnäytetyölle on tunnistettu työelämälähtöinen tarve. Toimeksiantaja voi hyödyntää opinnäytetyötä lisäämällä potilasturvallisuutta ja kehittämällä hoitohenkilökunnan osaamista. Jatkotutkimuksena opinnäytetyöhömme liittyen voisi olla seuraavat: Onko peritoneaalidialyyispotilaan hoito-opas lisännyt osaamista peritoneaalidialyysin toteuttamisessa Kainuun soten yksiköissä? Onko peritoneaalidilayysipotilaan hoito-opasta käytetty peritoneaalidialyysipotilaiden hoidon toteuttamisessa Kainuun soten yksiköissä? Onko hoito-opasta voinut hyödyntää peritoniitin hoidossa Kainuun soten yksiköissä?
Tekijä(t): Lievonen Mirva & Mustonen Anna
Työn nimi: Peritoneaalidialyysin toteuttaminen Kainuun sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymän yksiköissä – peritoneaalidialyysipotilaan hoito-opas hoitohenkilökunnalle
Tutkintonimike: Sairaanhoitaja (AMK)
Asiasanat: Hoito-opas, munuainen, munuaisten vajaatoiminta, peritoneaalidialyysi, peritoniitti, vatsakalvodialyysi
Opinnäytetyönä tehtiin peritoneaalidialyysipotilaan hoito-opas Kainuun sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymän eli Kainuu soten hoitohenkilökunnan käyttöön. Toimeksianto tuli Kainuun soten aikuisten somaattisesta erikoissairaanhoidosta. Toimeksiantaja oli havainnut, että työelämässä on tarve selkeälle ohjeelle peritoneaalidialyysin toteuttamisesta. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen. Tarkoitus oli kuvata yhtenäiset toimintaohjeet hoitohenkilökunnalle peritoneaalidialyysipotilaan hoidossa. Tavoite oli lisätä hoitohenkilökunnan tietotaitoa ja potilasturvallisuutta. Opinnäytetyössä ratkaistiin tutkimuskysymys: millaista tietoa sairaanhoitaja tarvitsee peritoneaalidialyysin toteuttamiseksi? Opinnäytetyön aihe valittiin, koska se oli mielenkiintoinen ja ammatillisesti kehittävä. Työ rajattiin koskemaan Freseniuksen ja Baxterin peritoneaalidialyysin käsivaihto eli CAPD-muotoa (continuous ambulatory peritoneal dialysis). Lisäksi opinnäytetyössä käsitellään peritoniitin tunnistamista ja siihen liittyvää näytteenottoa.
Munuaiset poistavat kehosta ylimääräistä nestettä, suoloja ja kuona-aineita. Ne ohjaavat punasolujen muodostumista ja erittävät hormoneja, jotka säätelevät verenpainetta, happo-emästasapainoa ja D-vitamiiniaineenvaihduntaa. Munuaisten toiminnan häiriintyessä, niiden toimintakyky huononee, jolloin on kyse munuaisten vajaatoiminnasta. Akuutti munuaisten vajaatoiminta voi johtua esimerkiksi alkoholin tai lääkkeiden väärinkäytöstä. Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan riskiä kasvattaa ikä ja sairaudet. Munuaisten vajaatoiminta voi johtaa dialyysihoitoon. Peritoneaalidialyysissä eli vatsakalvodialyysissä ihmisen oma vatsakalvo toimii puoliläpäisevänä kalvona, jonka kautta kuona-aineet ja ylimääräinen neste siirtyvät verestä dialyysinesteeseen ja sitä kautta pois kehosta. Peritoneaalidialyysiä voidaan toteuttaa joko CAPD-muodossa tai APD-muodossa (automatic peritoneal dialysis). Peritoniitti on vatsakalvon tulehdus, joka on yleisin sairaalaan saapuneen peritoneaalidialyysipotilaan ongelma. Yleisin peritoniitin oire on vatsakipu. Peritoniitti todetaan bakteeriviljelyllä dialyysinesteestä ja hoidetaan antibiooteilla.
Opinnäytetyö on toiminnallinen ja tuotteistettu. Peritoneaalidialyysipotilaan hoito-opas toteutettiin viisivaiheisena tuotteistamisprosessina: ongelman tai tarpeen tunnistamisen vaihe, ideointivaihe, luonnosteluvaihe, kehittelyvaihe ja viimeistelyvaihe. Opas tehtiin keräämällä näyttöön perustuvaa tietoa teoksista ja tieteellisistä artikkeleista, peritoneaalidialyysin tuotevalmistajien, Freseniuksen ja Baxterin, omista ohjeista ja materiaaleista ja Kainuun soten omia ohjeita ja asiantuntijoita hyödyntäen. Toimeksiantaja, munuaishoitaja, hoitohenkilökunta ja ohjaava opettaja arvioivat oppaan sisällön ja antoivat siitä palautetta. Saadun palautteen pohjalta oppaaseen tehtiin muutoksia, jotta opas on mahdollisimman toimiva ja työelämää palveleva. Opinnäytetyö arvioitiin laadullisen tutkimuksen luotettavuuskriteerien mukaisesti.
Opas kokoaa peritoneaalidiayysipotilaan hoito-ohjeet, jolloin tieto on helposti löydettävissä. Opinnäytetyölle on tunnistettu työelämälähtöinen tarve. Toimeksiantaja voi hyödyntää opinnäytetyötä lisäämällä potilasturvallisuutta ja kehittämällä hoitohenkilökunnan osaamista. Jatkotutkimuksena opinnäytetyöhömme liittyen voisi olla seuraavat: Onko peritoneaalidialyyispotilaan hoito-opas lisännyt osaamista peritoneaalidialyysin toteuttamisessa Kainuun soten yksiköissä? Onko peritoneaalidilayysipotilaan hoito-opasta käytetty peritoneaalidialyysipotilaiden hoidon toteuttamisessa Kainuun soten yksiköissä? Onko hoito-opasta voinut hyödyntää peritoniitin hoidossa Kainuun soten yksiköissä?