Varhaiskasvatuksen palveluohjauksellisen viestinnän kehittäminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää maahan muuttaneiden espoolaisten äitien käsityksiä varhaiskasvatukseen hakeutumiseen liittyen ja varhaiskasvatuksesta viestimiseen. Tavoitteena on, että tämän opinnäytetyön aikana kerättyä asiakasymmärrystä hyödynnetään Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen palveluohjauksellista viestintää kehitettäessä.

Opinnäytetyö on laadullisin menetelmin toteutettu, tutkimuksellisen kehittämistoiminnan piirteitä sisältävä työ. Aineistonhankinta tätä opinnäytetyötä varten toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja haastatteluaineisto analysoitiin teemoittamalla aineisto.

Tämä opinnäytetyö on toteutettu käyttäen menetelmänä mukaillen BIKVA-menetelmää, jossa asiakasymmärrystä esitellään portaittain kenttätasolle ja johtotasolle. Kukin taso on päässyt kommentoimaan edellisen tason ajatuksia. Tämän menetelmän avulla varmistetaan, että asiakkaiden kehittämisideat tulevat laajasti tietoon ja hyödynnettäviksi eri tasoille.

Opinnäytetyön tietoperustassa tarkastellaan palveluohjausta yleisesti sekä kulttuurisensitiivistä ohjaus- ja neuvontatyötä. Viestinnän saavutettavuutta tarkastellaan julkisen sektorin asiakasviestinnän näkökulmasta. Aluksi selvitetään myös erilaisia maahan muuttajuuteen liittyviä termejä ja niiden taustoja.

Jotta oikea tieto varhaiskasvatuksesta hakeutumiseen välittyy kaikille, myös heille, joille suomalainen yhteiskunta ei ole välttämättä tuttu, olisi viestinnän ja palveluohjaksen oltava monikanavaista, hyödyntää verkostomaista viestintää, olla kielellisesti selkeää sekä hyödyntää visuaalisuutta.

Opinnäytetyön tuloksena on syntynyt toimintasuositus varhaiskasvatuksen palveluohjauksen ja palveluohjauksellisen viestinnän kehittämiseksi.