Pohjoismainen työvoimapalvelumalli - asiantuntijoiden kokemuksia mallista
Aljasalo, Nita (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121930835
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121930835
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Uudenmaan Työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimiston) asiakasrajapinnassa työskentelevien asiantuntijoiden kokemuksia ja näkemyksiä Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönotosta ja perehdyttämisestä siihen. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa organisaatiolle uutta tietoa henkilöstön tarpeista niin mallin kuin perehdytyksen osalta.
Opinnäytetyö toteutettiin yhdistelemällä sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, jonka avulla pystyttiin kattavammin tarkastelemaan kohderyhmän kokemuksia ja näkemyksiä. Aineiston keruu toteutettiin Webropol-kyselylomakkeella. Webropol-kysely lähetettiin 452 henkilölle, joista 139 henkilöä vastasi kyselyyn, jolloin vastaajaprosentiksi muodostui 31 %. Tutkimus analysoitiin hyödyntämällä Webropol-ohjelman automaattisesti tuottamia Excel-taulukoita. Laadullisen aineiston analyysissa käytettiin sisällön analyysiä.
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli pohjautuu lakiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) ja työttömyysturvaseuraamuksien osalta työttömyysturvalakiin (1290/2002). Pohjoismaista työvoimapalvelumallia vastaava malli on aiemmin ollut käytössä Tanskassa ja Ruotsissa. Näissä maissa mallin käyttöönottoon liittyvien tutkimusten tulosten perusteella mallia ei pystytty sellaisenaan soveltamaan, minkä vuoksi maiden lainsäädäntöjä muutettiin.
Opinnäytetyön tuloksista saatujen vastausten perusteella valtaosa vastaajista koki Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin haasteellisena. Syinä tähän olivat resurssien puute, työnhakijoiden aseman niputtaminen samaan muottiin, työohjeet ja asiantuntijan harkintavallan puuttuminen. Myös mallin itsensä ei koettu vastaavan käytäntöä. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että perehdytyksessä oli haasteita. Syinä tähän olivat mallin koettu vaikeus asi-antuntijoiden keskuudessa, mutta myös työohjeiden ja perehdytyksen sisältö. Uudenmaan TE-toimisto voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia jatkossa kehittäessään toimintaansa ja perehdytystään.
Opinnäytetyö toteutettiin yhdistelemällä sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, jonka avulla pystyttiin kattavammin tarkastelemaan kohderyhmän kokemuksia ja näkemyksiä. Aineiston keruu toteutettiin Webropol-kyselylomakkeella. Webropol-kysely lähetettiin 452 henkilölle, joista 139 henkilöä vastasi kyselyyn, jolloin vastaajaprosentiksi muodostui 31 %. Tutkimus analysoitiin hyödyntämällä Webropol-ohjelman automaattisesti tuottamia Excel-taulukoita. Laadullisen aineiston analyysissa käytettiin sisällön analyysiä.
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli pohjautuu lakiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) ja työttömyysturvaseuraamuksien osalta työttömyysturvalakiin (1290/2002). Pohjoismaista työvoimapalvelumallia vastaava malli on aiemmin ollut käytössä Tanskassa ja Ruotsissa. Näissä maissa mallin käyttöönottoon liittyvien tutkimusten tulosten perusteella mallia ei pystytty sellaisenaan soveltamaan, minkä vuoksi maiden lainsäädäntöjä muutettiin.
Opinnäytetyön tuloksista saatujen vastausten perusteella valtaosa vastaajista koki Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin haasteellisena. Syinä tähän olivat resurssien puute, työnhakijoiden aseman niputtaminen samaan muottiin, työohjeet ja asiantuntijan harkintavallan puuttuminen. Myös mallin itsensä ei koettu vastaavan käytäntöä. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että perehdytyksessä oli haasteita. Syinä tähän olivat mallin koettu vaikeus asi-antuntijoiden keskuudessa, mutta myös työohjeiden ja perehdytyksen sisältö. Uudenmaan TE-toimisto voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia jatkossa kehittäessään toimintaansa ja perehdytystään.