Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan välinen työnjako sosiaaliasemilla Helsingin sosiaalivirastossa - Sosiaaliohjaajien näkökulma

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millä tavalla sosiaaliohjaajat kokevat nykyisen työnjaon Helsingin sosiaalivirastossa aikuisten palvelujen sosiaalisen- ja taloudellisen tuen sosiaaliasemilla. Tutkimuskysymysten avulla haettiin vastauksia siihen, mikä on sosiaaliohjaajan työnkuva moniammatillisessa tiimissä ja miten tiimien toimintaa voisi kehittää. Alueellisten erojen tarkastelun lisäksi huomiota kiinnitettiin siihen, millä tavalla sosiaalityöntekijän työnkuva eroaa sosiaaliohjaajan työnkuvasta toimipisteissä aineiston perusteella.

Laadullisen tapaustutkimuksen tärkeimmät käsitteet liittyivät sosiaalialan työhön sisältyviin aikuissosiaalityöhön ja sosiaaliohjaukseen. Tutkimusstrategia oli surveyn ja tapaustutkimuksen yhdistelmä. Pyrkimyksenä oli osana Tehty2 –hanketta sosiaaliasematyön kehittäminen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta, joka lähetettiin sosiaaliohjaajille kahteen idän toimipisteeseen ja lännen toimipisteeseen. Kerätyn aineiston lisäksi hyödynnettiin Tehty –hankkeen tuottamaa valmista materiaalia aiheesta. Aineisto teemoiteltiin analysoitaessa seuraavasti: asiakasnäkökulma, työn sisältö, moniammatillisuus ja koulutus.

Sosiaaliohjaajille suunnatun kyselyn mukaan palvelut ovat parantuneet Tehty –mallin myötä ja tilanne on selkeämpi aikaisempaan organisaatioon verrattuna. Keinotekoisuus on ilmiö, joka sosiaaliohjaajien mielestä esiintyy työnjaossa riippumatta alueellisista eroista tiimien järjes-tämisessä. Työ on samaa mutta palkka on eri. Työn sisältö itsessään on oikeanlainen, mutta mahdollisuudet lähityöhön ovat liian vähäiset. Painopisteasiakkaat ovat selkeä tapa jakaa asiakkaat vastuutyöntekijöiden kesken, mutta asiakkuuksien siirrot toimivat liikaa vain yhteen suuntaan. Moniammatillisen tiimin toiminnan kannalta yhteistyötä tulee kehittää. Asiakkaista tulee ottaa vastuu monella eri taholla ja siirtoja pohtia yhteisissä kokouksissa tarkemmin.

Jos sosiaaliohjaajilta kysytään, he kuuluvat ehdottomasti sosiaaliasemille juuri asiakastyöhön. Nyt olisi tarpeellista miettiä molempien ammattiryhmien profiilia ja mikä heidän roolinsa on asiakasprosessissa. Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan koulutukset ovat kuitenkin erilaisia lähtökohdiltaan. Hierarkkinen ajattelu koulutustaustojen pohjalta on vaarallista ja sitä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää. Myös etuuskäsittelijöiden rooli asiakasprosessissa tulee muistaa ja heidän hyödyntämisensä toimeentulotuen päätöksenteossa varmistaa myös laajemmasta näkökulmasta. Viraston sisällä tapahtuvan koulutuksen näkökulmasta olisi edelleenkin aiheellista korostaa moniammatillisuutta ja toisaalta ammatti-identiteetin vahvistamista eri ammattiryhmien sisällä. Yhteiskunta ja sen myötä sosiaalityön tarpeet muuttuvat. Organisaatiokulttuuria tulisi suunnata muutosmyönteisempään suuntaan ja sosiaalityölle tulisi suunnata resursseja.

Work distribution between social worker and social adviser at social welfare office in Helsinki Social Department – Social adviser’s point of view

The purpose of this thesis was to study how social advisers experience the current work distribution in Helsinki Social Services Department at adult services social welfare office. Through the research questions the aim was to get answers to what is the work profile of a social adviser in multiprofessional teams and how the teams could be developed. In addition to regional differences, the attention was drawn also on to how social workers work profile differs from social advisers work profile in the work units according to the data.

The most important concepts of this qualitative study were related to social work with adults and social counselling that are included in the field of social work practice. The research strategy was a combination of survey and case study. The aim of this study was to develop social office work as a part of Tehty2 project. The data was collected through electric questionnaires that were sent to social advisers in two units at east and one at west. In addition to collected data, the ready material of the subject from Tehty project was also used. During analyzing the data was themed as following: client point of view, content of work, multiprofessionality and education.

The services have improved due to Tehty model, and the situation is more explicit when compared with the previous organization. However, despite of regional differences, a certain type of artificiality is still present when social advisers consider the work distribution. Basically, the work itself is same but the salary different. The content of the work is found relevant but the opportunities to conduct it close to clients are too scarce. Dividing clients to so called focus-on-clients is a clear way to distribute clientele among workers in charge but the transfer of clients is too one directional. To promote the functions of multiprofessional teams, collaboration and its optimizing is required. Client responsibility needs to be manifold and the transfers ought to be thought about more thoroughly during collective meetings.

Social advisers consider themselves to clearly belong to social work units and especially to client work. At this point, it would be necessary to reconsider the profile of both professions and their role during the client process. After all, the educational profiles of social advisers and social workers are different. Hierarchic thinking based on educational back grounds is dangerous and should be avoided when possible. Also, the role of benefit settlers should be remembered in client the process and their know-how should be utilized more extensively during living allowance decision making. Multiprofessionality, and simultaneously, reinforcing the occupational identity between different groups of professionals need to be emphasized in Social Services Department training. Society and along with it the needs for social work are changing. Organizational culture should be developed to a more favourable direction, and social work resources need to be increased.