Nähdä, tulla nähdyksi. Kuulla, tulla kuulluksi. Koskettaa, tulla kosketetuksi. : Lavarunous kirjallisuusterapeuttisena menetelmänä

Abstract

Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, voiko lavarunoutta käyttää kirjallisuusterapeuttisena menetelmänä ja vielä tarkemmin: Voiko lavarunoutta käyttää esimerkiksi sosiaalialan työssä mielenterveyden tueksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös tuoda esille lavarunouden positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen. Tutkimukseni tavoitteena on tuoda esille näyttöä siitä, että lavarunoutta voidaan käyttää kirjallisuusterapeuttisena menetelmänä mielenterveyden tueksi. Opinnäytetyöni on tehty yhteistyössä Helsinki Poetry Connection ry:n kanssa ja tavoitteeni on edistää yhdistyksen työtä.

Opinnäytetyön tietoperustana on käytetty kirjallisuusterapian teoriaa, sen käyttötapoja ja historiaa. Opinnäytetyö on tehty laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Opinnäytetyötä varten on haastateltu kuutta (6) eri ikäistä lavarunouden tekijää. Tutkimusaineisto on analysoitu teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen, pohjaten kirjallisuusterapian teoriatietoon ja etsimällä haastattelumateriaalista kirjallisuusterapiassa toistuvia käsitteitä ja kirjallisuusterapian tavoitteita. Apuna sisällönanalyysin tueksi on käytetty teemoittelua.

Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että lavarunous täyttää kirjallisuusterapian tavoitteiden kriteerit ja näin ollen voidaan mieltää kirjallisuusterapeuttiseksi menetelmäksi. Tuloksista ilmenee myös, että lavarunouden positiiviset vaikutukset sekä tekijänä, että kokijana ovat valtaisat. Lavarunous tukee lukuisin eri tavoin harjoittajansa mielenterveyttä, sitä edistäen ja ylläpitäen.

The purpose of this research-based thesis was to find out whether stage poetry can be used as a literary therapeutic method and even more specifically: Can stage poetry be used, for example, in social work to support mental health. The purpose of the thesis was also to highlight the positive effects of stage poetry on mental health. Theoretic frame of reference of the thesis is the theory of literary therapy, its uses and history. The thesis is a qualitative study and a theme interview has been used as a data collection method. Six (6) authors of stage poetry of different ages have been interviewed for the thesis.

The research data has been analysed using theory-driven content analysis, based on theoretic frame of literary therapy and by searching for concepts and goals that are repeated in literary therapy from interview material. The research was analyzed using the thematic analysis method.

The results of the study show that stage poetry meets the criteria for the goals of literary therapy and thus can be perceived as a literary therapeutic method. The results also show that the positive effects of stage poetry, both as a creator and as an experiencer, are enormous. Stage poetry supports the mental health of its practitioner in a number of different ways, promoting and maintaining it.