Henkilöstöliikunnan barometri 2021
Aura, Ossi; Laakkonen, Reetta; Malvela, Miia; Nurmela, Sakari (2022)
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-790-566-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-790-566-4
Tiivistelmä
Henkilöstöliikunnan tukea ja aktiivisuutta on kartoitettu vuodesta 2002 alkaen. Tämä barometri on järjestyksessään kymmenes. Kahdenkymmenen vuoden aikasarja luo ainutlaatuisen näkymän liikunnan toteuttamiseen osana työyhteisöjen toimintaa. Tämän raportin ajalliset vertailut tehdään pääsääntöisesti vuodesta 2012 alkaen. Joissakin tuloksissa aikasarja koostuu koko 20 vuoden ajalta.
Henkilöstöliikunnan barometri uudistettiin palvelemaan Liikkuva aikuinen -ohjelman Liikkuva työelämä -kokonaisuutta. Liikkuva työelämä -kokonaisuuden tavoitteena on, että työpaikkojen päättäjät käyttävät liikunnallisia keinoja henkilöstön työkyvyn tukemisessa. Barometri on Liikkuvan työelämän toimenpiteiden suunnittelun kannalta tärkeä työkalu, jonka avulla kartoitetaan liikunnan asemaa ja toteutusta työpaikoilla sekä seurataan muutosta. Suurin muutos oli se, että barometriin lisättiin johtamisen laatua kartoittavia kysymyksiä, joita on aiemmin käytetty henkilöstötuottavuuden ja itseohjautuvuuden johtamisen tutkimuksissa. Kantar TNS toteutti puhelinhaastattelut 400 työnantajalle. Palkansaajien vastaukset puolestaan koottiin noin tuhannen hengen paneelista.
Henkilöstöliikunnan barometri uudistettiin palvelemaan Liikkuva aikuinen -ohjelman Liikkuva työelämä -kokonaisuutta. Liikkuva työelämä -kokonaisuuden tavoitteena on, että työpaikkojen päättäjät käyttävät liikunnallisia keinoja henkilöstön työkyvyn tukemisessa. Barometri on Liikkuvan työelämän toimenpiteiden suunnittelun kannalta tärkeä työkalu, jonka avulla kartoitetaan liikunnan asemaa ja toteutusta työpaikoilla sekä seurataan muutosta. Suurin muutos oli se, että barometriin lisättiin johtamisen laatua kartoittavia kysymyksiä, joita on aiemmin käytetty henkilöstötuottavuuden ja itseohjautuvuuden johtamisen tutkimuksissa. Kantar TNS toteutti puhelinhaastattelut 400 työnantajalle. Palkansaajien vastaukset puolestaan koottiin noin tuhannen hengen paneelista.