Työhyvinvointia työstä
Sirviö, Jaana (2022)
Sirviö, Jaana
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022123031684
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022123031684
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää finanssialan yrityksen yhden tiimin ja esihenkilön työhyvinvoinnin nykytilaa työn ja työyhteisön näkökulmasta. Työyhteisössä on tapahtunut paljon muutoksia kuluneen vuoden aikana ja muutoksilla on ollut vaikutusta myös työntekijöiden hyvinvointiin. Tavoitteena oli tutkimuksen avulla löytää kehitysideoita tiimin työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on, että saadut tutkimustulokset ohjaavat tiimin toimintaa jatkossa ja tutkimuksen antaman tiedon avulla toteutetaan tulevia kehittämistoimia.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli yksi valtakunnallisesti ja osittain etänä työskentelevä viiden työntekijän tiimi ja heidän esimiehensä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisesti lähetetyn kyselylomakkeen avulla. Esihenkilölle lähetettiin oma kysely tulosten vertailun ja analysoinnin helpottamiseksi. Esihenkilön kyselylomakkeessa painotettiin enemmän johtamiseen liittyviä aihealueita.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin työkyvyn käsitteen laajenemista kokonaisvaltaiseksi työhyvinvoinniksi kolmen eri teorian kautta. Laaja-alainen työhyvinvointi huomioi myös työn mielekkyyden ja työn positiiviset ilmentymät. Teoriaosiota täydennettiin psykologisen turvallisuuden osa-alueella.
Tutkimuksen mukaan työhyvinvointi oli tiimissä kohtalaisella tasolla. Työhyvinvointiin heikentävästi vaikuttivat työssä tapahtuneet muutokset ja sitä kautta epätietoisuus, jatkuvuuden puute ja turvattomuuden tunne.
Tutkimuksen tulosten pohjalta havaittiin kolme kehityskohdetta, joita parantamalla voitaisiin vaikuttaa positiivisesti työyhteisön työhyvinvointiin. Tärkeimmiksi kehityskohteiksi vastausten perusteella nostaisin muutosprosessin selkeyttämisen, työn merkityksellisyyden lisäämisen sekä työstä saatavan palautteen lisäämisen.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli yksi valtakunnallisesti ja osittain etänä työskentelevä viiden työntekijän tiimi ja heidän esimiehensä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisesti lähetetyn kyselylomakkeen avulla. Esihenkilölle lähetettiin oma kysely tulosten vertailun ja analysoinnin helpottamiseksi. Esihenkilön kyselylomakkeessa painotettiin enemmän johtamiseen liittyviä aihealueita.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin työkyvyn käsitteen laajenemista kokonaisvaltaiseksi työhyvinvoinniksi kolmen eri teorian kautta. Laaja-alainen työhyvinvointi huomioi myös työn mielekkyyden ja työn positiiviset ilmentymät. Teoriaosiota täydennettiin psykologisen turvallisuuden osa-alueella.
Tutkimuksen mukaan työhyvinvointi oli tiimissä kohtalaisella tasolla. Työhyvinvointiin heikentävästi vaikuttivat työssä tapahtuneet muutokset ja sitä kautta epätietoisuus, jatkuvuuden puute ja turvattomuuden tunne.
Tutkimuksen tulosten pohjalta havaittiin kolme kehityskohdetta, joita parantamalla voitaisiin vaikuttaa positiivisesti työyhteisön työhyvinvointiin. Tärkeimmiksi kehityskohteiksi vastausten perusteella nostaisin muutosprosessin selkeyttämisen, työn merkityksellisyyden lisäämisen sekä työstä saatavan palautteen lisäämisen.