Salibandyvalmentajien hyvinvointi : salibandyseura O2-Jyväskylä Ry:n vapaaehtoisten valmentajien hyvinvointikartoitus
Launis, Liisa (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301111192
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301111192
Tiivistelmä
Urheiluseurojen toiminnan mahdollistaa suuri määrä vapaaehtoisia toimijoita, joista valmentajat ovat yksi osa. Vapaaehtoisten valmentajien hyvinvointia on tutkittu erittäin vähän kansallisella tasolla. Yhteistyössä salibandyseura O2-Jyväskylä Ry:n kanssa rakennettiin vapaaehtoisten valmentajien hyvinvointia kartoittava kysely, koska sellaista ei ollut saatavissa.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmin, jossa yhdistyi kehittämistoiminta ja tutkimuksellinen lähestymistapa. Tietoperusta muodostui työhyvinvoinnin teoriasta, työkykytalomallista ja aiemmista tutkimuksista. Kyselylomake rakentui strukturoiduista kysymyksistä, joiden apuna käytettiin myös avoimia kysymyksiä. Kyselylomake pilotoitiin seurasta valikoiduille vapaaehtoisille valmentajille. Kyselyn tulokset analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin.
Pilottikysely vastasi aiempia tutkimustuloksia, ja seuran työntekijöiden kanssa pidetyssä palaverissa kysely todettiin päteväksi. Valmentajien hyvinvointi oli tulosten mukaan pääosin kunnossa. Kehitettävää oli uusien valmentajien seurayhteisöön kuulumisen vahvistamisessa ja tiedonkulun parantamisessa.
Vapaaehtoisten valmentajien hyvinvointikyselyä voidaan käyttää myös muiden lajien vapaaehtoisten valmentajien hyvinvoinnin kartoittamisessa. Jatkotutkimuksia tarvitaan niin yleisesti vapaaehtoisten valmentajien hyvinvoinnista kuin lajikohtaisestikin. Näin saataisiin kattavasti vertailukelpoista tietoa vapaaehtoisten valmentajien hyvinvoinnin kehittämisen ja johtamisen tueksi.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmin, jossa yhdistyi kehittämistoiminta ja tutkimuksellinen lähestymistapa. Tietoperusta muodostui työhyvinvoinnin teoriasta, työkykytalomallista ja aiemmista tutkimuksista. Kyselylomake rakentui strukturoiduista kysymyksistä, joiden apuna käytettiin myös avoimia kysymyksiä. Kyselylomake pilotoitiin seurasta valikoiduille vapaaehtoisille valmentajille. Kyselyn tulokset analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin.
Pilottikysely vastasi aiempia tutkimustuloksia, ja seuran työntekijöiden kanssa pidetyssä palaverissa kysely todettiin päteväksi. Valmentajien hyvinvointi oli tulosten mukaan pääosin kunnossa. Kehitettävää oli uusien valmentajien seurayhteisöön kuulumisen vahvistamisessa ja tiedonkulun parantamisessa.
Vapaaehtoisten valmentajien hyvinvointikyselyä voidaan käyttää myös muiden lajien vapaaehtoisten valmentajien hyvinvoinnin kartoittamisessa. Jatkotutkimuksia tarvitaan niin yleisesti vapaaehtoisten valmentajien hyvinvoinnista kuin lajikohtaisestikin. Näin saataisiin kattavasti vertailukelpoista tietoa vapaaehtoisten valmentajien hyvinvoinnin kehittämisen ja johtamisen tueksi.