Tyypin 1 diabeteksen vaikutus alakouluikäisen urheiluun
Halko, Ira; Soininen, Hilla (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301191449
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301191449
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitä haasteita tyypin 1 diabetes sairautena aiheuttaa alakouluikäisen lapsen urheilun harrastamiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata, mitä erityistä tulee huomioida alakouluikäisen lapsen tyypin 1 diabeetikon urheilun harrastamisessa. Yhteistyökumppanina meillä oli Diabetesliitto.
Opinnäytetyön toteutimme teemahaastatteluina. Haastattelimme viittä huoltajaa, joiden alakouluikäisellä lapsella oli tyypin 1 diabetes ja lapset harrastavat säännöllisesti jotakin urheilulajia. Yhteystiedot haastatteluihin saimme Diabetesliitolta. Haastattelut toteutimme Teamsin välityksellä joulukuun alussa 2022.
Haastatteluissa ilmeni, että valmistautuminen urheilusuoritukseen koostui ateriainsuliinin määrän vähentämisestä sekä ylimääräisestä hiilihydraattipitoisesta välipalasta. Haasteena urheilusuorituksen aikana oli, että osa alakouluikäisistä lapsista ei malta tunnistaa urheillessa tai kilpaillessa verensokerin laskun oireita itsessään. Myöskään urheilun aiheuttama verensokerin vaihtelu ei ole joka päivä samanlaista, vaan joskus tulee hypoglykemioita ja joskus adrenaliini saattaa nostaa verensokeria urheillessa. Pitkäkestoiseen urheilusuoritukseen valmistautuminen ja palautuminen vaati suunnittelua ja järjestelyjä. Huoltajia tarvittiin aktiivisesti osallistumaan kohderyhmäikäisen diabeetikkolapsen urheiluharrastukseen; urheiluun valmistautumiseen ja siitä palautumiseen. Säännöllisen urheiluharrastuksen turvallinen mahdollistaminen oli kaikille vastanneille tärkeää. Urheiluharrastuksia pidettiin hyödyllisenä osana diabeteksen hoitoa sekä sokeritasapainon säätelyssä.
Opinnäytetyötä tehdessä ilmeni, että suomalaisia tutkimuksia aiheesta ”tyypin 1 diabetes ja lapsen urheilu” ei löytynytkään niin paljon kuin mitä olisi voinut odottaa diabeteksen ollessa yleinen sairaus Suomessa (Jalanko 2021). Lisää tuoreita tutkimuksia aiheesta olisi hyvä saada, koska olemassa olevien kansainvälisten tutkimusten perusteella liikunta oli hyödyllistä myös tyypin 1 diabeteksen liitännäissairauksien ehkäisyssä ja iso osa diabeetikkolapsista liikkuu alle liikuntasuositusten (THL 2021) ja vähemmän kuin muut ikätoverinsa (De Kerdanet, Heyman, Leclair, Riddell 2013).
Jatkotutkimusaiheina voisi olla tutkimus urheilun hyödyistä nimenomaan tyypin 1 diabeteksen hoidossa sekä urheilun vaikutuksesta diabeteksen hoitotasapainoon vertailemalla esim. urheilua harrastamattomien ja paljon urheilevien tyypin 1 diabeetikkolasten hoitotasapainoa. Tutkimuksia olisi mielenkiintoista saada myös diabeetikoiden urheiluvalmentajien näkökulmasta.
Opinnäytetyön toteutimme teemahaastatteluina. Haastattelimme viittä huoltajaa, joiden alakouluikäisellä lapsella oli tyypin 1 diabetes ja lapset harrastavat säännöllisesti jotakin urheilulajia. Yhteystiedot haastatteluihin saimme Diabetesliitolta. Haastattelut toteutimme Teamsin välityksellä joulukuun alussa 2022.
Haastatteluissa ilmeni, että valmistautuminen urheilusuoritukseen koostui ateriainsuliinin määrän vähentämisestä sekä ylimääräisestä hiilihydraattipitoisesta välipalasta. Haasteena urheilusuorituksen aikana oli, että osa alakouluikäisistä lapsista ei malta tunnistaa urheillessa tai kilpaillessa verensokerin laskun oireita itsessään. Myöskään urheilun aiheuttama verensokerin vaihtelu ei ole joka päivä samanlaista, vaan joskus tulee hypoglykemioita ja joskus adrenaliini saattaa nostaa verensokeria urheillessa. Pitkäkestoiseen urheilusuoritukseen valmistautuminen ja palautuminen vaati suunnittelua ja järjestelyjä. Huoltajia tarvittiin aktiivisesti osallistumaan kohderyhmäikäisen diabeetikkolapsen urheiluharrastukseen; urheiluun valmistautumiseen ja siitä palautumiseen. Säännöllisen urheiluharrastuksen turvallinen mahdollistaminen oli kaikille vastanneille tärkeää. Urheiluharrastuksia pidettiin hyödyllisenä osana diabeteksen hoitoa sekä sokeritasapainon säätelyssä.
Opinnäytetyötä tehdessä ilmeni, että suomalaisia tutkimuksia aiheesta ”tyypin 1 diabetes ja lapsen urheilu” ei löytynytkään niin paljon kuin mitä olisi voinut odottaa diabeteksen ollessa yleinen sairaus Suomessa (Jalanko 2021). Lisää tuoreita tutkimuksia aiheesta olisi hyvä saada, koska olemassa olevien kansainvälisten tutkimusten perusteella liikunta oli hyödyllistä myös tyypin 1 diabeteksen liitännäissairauksien ehkäisyssä ja iso osa diabeetikkolapsista liikkuu alle liikuntasuositusten (THL 2021) ja vähemmän kuin muut ikätoverinsa (De Kerdanet, Heyman, Leclair, Riddell 2013).
Jatkotutkimusaiheina voisi olla tutkimus urheilun hyödyistä nimenomaan tyypin 1 diabeteksen hoidossa sekä urheilun vaikutuksesta diabeteksen hoitotasapainoon vertailemalla esim. urheilua harrastamattomien ja paljon urheilevien tyypin 1 diabeetikkolasten hoitotasapainoa. Tutkimuksia olisi mielenkiintoista saada myös diabeetikoiden urheiluvalmentajien näkökulmasta.