Yhteisöllisyyden etäjohtaminen Kelan itäisessä toimeentuloturvaetuuksien ratkaisukeskuksessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Kelan itäisen toimeentuloturvaetuuksien ratkaisukeskuksen tiimipäälliköiden kokemuksia yhteisöllisyyden etäjohtamisesta ja sen vaikutuksesta työhyvinvointiin. Tarkoituksena oli kartoittaa esihenkilöiden näkemyksiä yhteisöllisyyden osatekijöistä sekä tapoja, joilla etätyön yhteisöllisyyttä johdetaan. Lisäksi pyrittiin selvittämään, mitä apukeinoja ja työkaluja yhteisöllisyyden etäjohtamiseen on käytettävissä. Esihenkilöt saivat myös tuoda esille, miten he itse muuttaisivat toimintaa, jotta se tukisi paremmin yhteisöllisyyden etäjohtamista.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta ja tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella. Kysely muodostui pääosin avoimista kysymyksistä. Linkki sähköiseen kyselylomakkeeseen lähetettiin turvaetuuksien ratkaisukeskuksen tiimipäälliköille heidän henkilökohtaisiin työsähköposteihinsa. Kertynyt aineisto analysoitiin sisällönanalyysia ja teemoittelua hyödyntäen.

Opinnäytetyön tulosten mukaan esihenkilöt kokevat tärkeimpinä yhteisöllisyyden osatekijöinä vuorovaikutuksen, luottamuksen, avoimuuden ja yhteisen päämäärän. Yhteisöllisyyden muodostumista ja ylläpitämistä tuetaan esimerkiksi säännöllisesti pidettävillä palavereilla, tiimin Skype-ryhmässä käytävillä keskusteluilla ja työn ulkopuolisilla tapaamisilla. Esihenkilöt ovat tietoisia käytettävissä olevista yhteisöllisyyden etäjohtamisen tukimuodoista ja suurin osa kokee käytettävissä olevat työkalut riittäväksi. Esihenkilöt kehittäisivät toimintaa yhteisöllisyyden etäjohtamisen tukemiseksi mm. lisäämällä yhteisten hetkien määrää, tekemällä kasvokkain tapahtuvista tapaamisista säännöllisiä sekä lisäämällä ymmärrystä yhteisöllisyyden johtamisen tärkeydestä.

The aim of this thesis was to find out the team leaders’ experiences of remote leadership of workplace social relations and its effect on wellbeing at work in the Centre for Income Security Benefits in the Eastern Insurance District of Kela. The idea was to find out the team leaders’ views on the factors that influence workplace social relations and on the ways in which they lead them. The aim was also to study what kinds of resources and tools are available for the team leaders working remotely. The team leaders were also able to bring forward their ideas on how they would change the processes to better support the remote leadership of workplace social relations.

This thesis uses a qualitative research approach. The study was carried out using a questionnaire. The questionnaire mainly consisted of open-ended questions. The link to the electronic questionnaire was sent by e-mail to the team leaders of the Centre for Income Security Benefits. The data collected was analyzed using content and thematic analyses.

The results of the thesis show that the team leaders see interaction, trust, openness and shared objectives as the most important factors contributing to workplace social relations. They use, for example, regular meetings, team discussions in Skype and social interaction outside of work as means of shaping and maintaining workplace social relations. The team leaders are aware of the available resources and tools and most of them consider them to be adequate. The team leaders would improve their leadership of workplace social relations, for example, by increasing the amount of time spent together, making face-to-face meetings more regular and by enhancing the awareness of how important it is to lead workplace social relations.